Jos tekee mieli lähteä kulttuuriviikonlopuksi Pietariin, tästä reitti voisi alkaa: Eremitaaši-museossa on parhaillaan käynnissä näyttely Jumalat, Ihmiset, Sankarit. Esillä on yli 200 taide-esinettä Pompejin ja Herculaneumin tuhoutuneista roomalaiskaupungeista.
Kaupunkien kohtalo on erityinen luku ihmiskunnan historiassa. Hienojen asuinalueiden koko väestö kuoli lähes silmänräpäyksessä, kun läheinen Vesuvius-tulivuori purkautui 1. vuosisadalla. Täynnä elämää olevat kokonaiset kaupungit hautautuivat laavan ja tuhkan alle lähes kahdeksi tuhanneksi vuodeksi.
Jumalat, Ihmiset, Sankarit -näyttelyssä on esillä kokoelma Pompejin ja muiden Vesuviusta ympäröivien kaupunkien näyttävimmistä taideteoksista. Harvoin liikkuvat teokset saatiin Pietariin vaihtokaupassa.
– Lainaamme Eremitaašille mestariteokset Napolin kansallisen arkeologisen museon ja Pompejin arkeologisen puiston kokoelmasta. Eremitaaši puolestaan antaa meille Canovan veistokselliset mestariteokset, sanoo Napolin arkeologisen museon johtaja Paolo Giulierini.
Giulierinin mukaan Eremitaašilla on maailman paras Antonio Canovan kokoelma. Tästä syntyi projekti, jossa museot vaihtavat omia teoksiaan, mutta vain lyhyeksi ajaksi. Eremitaašin näyttely kestää vain pari kuukautta ja päättyy 23. kesäkuuta.
«Epäklassista» antiikkia ja maailman parasta viiniä
Näyttely sijaitsee erityisessä tilassa, niin kutsutun pienen Eremitaašin maneesissa. Sisäänkäynti on päärakennuksen kautta. Lipun voi hakea lippuautomaatista ja siten päästä museoon ilman jonoa. Lipun hinta on noin 10 euroa.
Näyttelyhalli on sisustettu okranvärisillä tiilillä ja valaistu niin, että esineet nousevat voimakkaasti esiin puolipimeästä tilasta. Tehokeino toimii – katsojalle tulee voimakas wau-elämys.
Seinämaalaukset, veistokset, mosaiikit ja taloustavarat kuuluivat Pompejin arkielämään. Taideteokset – jopa lasiastiat – ovat säilyneet niin hyvässä kunnossa, että joskus vaikuttaa siltä, että Pompejin luksushuviloiden omistajat ovat poistuneet vain vähän aikaa sitten. Ja nyt meillä on mahdollisuus katsoa ja tutkia kaikkea tätä ympärillämme!
Muinaiset ihmiset, miehet ja naiset, urheilijat ja kaunottaret, voi kuvitella nykypäivän tilanteessa. Tuntuu siltä, että paljon ei ole muuttunut tuhansien vuosien aikana. Efekti tuo inhimillisen tragedian entistä läheisemmäksi katsojalle.
”Maailmassa on tehty paljon pahaa, mutta ei paljon sellaista, josta jälkeläiset saisivat niin suuren ilon”, kirjoitti Goethe Pompejin vierailunsa jälkeen.
Sana antiikki herättää monissa melko vakiintuneita mielikuvia: valkoiset majesteettiset, katseettomat patsaat, Parthenonin rauniot ja vaikkapa Suomen eduskunnan rakennuksen.
Eremitaašin näyttely on arvokas myös siinä mielessä, että se laajentaa näkemystämme antiikista ja jopa antaa ainutlaatuisen kosketuksen antiikin taiteeseen, elämään ja ihmiseen.
– Antiikin roomalaisten elämä oli huomattavan järjestäytynyttä, sanoo Venäjän tunnetuimpiin antiikin tuntijoihin lukeutuva professori Dmitry Trubotchkin Taidetutkimusinstituutista.
Työlle oli aikansa ja paikkansa, samoin vapaa-ajalle. Ihmiset kävivät teattereissa, kuntosaleilla, saunoivat ja huolehtivat terveydestään aivan samoin kuin tänä päivänä. Viini oli maailman laadukkainta.
Myytti antiikin primitiivisyydestä saakin kyytiä Pietarin näyttelyssä.
– Roomalaisten kyky muuttaa elämää ympärillään ja rakentaa lähes täydellinen kaupunki, on yllättävää, professori Trubotchkin sanoo.
Arkikulttuuri hämmästyttää sen monimuotoisuuden ja esteettisyyden vuoksi. Rakennukset maalattiin kirkkaasti, ja patsaat voivat olla myös monivärisiä. Roomalaisten talot koristettiin upeilla freskoilla ja mosaiikeilla.
Usein Pompejin talot olivat aikakauden muodikkaiden taiteilijoiden koristelemia. Asiakkaat saattoivat tilata Akhilleusta tai Aleksanteri Suurta esittävien teosten kopioita luetteloista, hieman samaan tyyliin kuin 1900-luvun pop-taiteilijat kopioivat ja monistivat kuvia.
– Pietarin näyttelyssä ja koko Napolin kokoelmassa on esillä poikkeuksellisen korkeatasoista maalaustaidetta. Taiteilijoiden tekninen osaaminen, kuvan laatu, tarinan mestarillinen kerronta, selkeät hahmojen suhteet ja tunteet ovat korkeaa, Kreikasta juurensa juontavaa taidetta, professori Trubotchkin pohtii.
Tutkimalla roomalaisten elämäntapaa, esineitä, taidetta sekä ihmisiä, jotka kuolivat hirvittävän luonnonkatastrofin seurauksena, voi saada perspektiiviä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Esineet, jotka ilmentävät muinaisen taiteilijan neroutta, jäivät jäljelle suuresta sivilisaatiosta. Voi kysyä, mitä jää jäljelle meidän sivilisaatiostamme, jonka kulttuuri on jo siirtynyt osittain digitaaliseen muotoon.
Näyttely Jumalat, Ihmiset, Sankarit on avoinna Pietarin Eremitaasissa 23. kesäkuuta saakka.