Finnairin operatiivisessa johtokeskuksessa suunnitellaan päivän Nizzan lennon reittiä. Euroopan ilmatilan lennonjohtopalveluja suunnitteleva Eurocontrol on kertonut liikenteen rajoituksista, joten lento lennetään normaalista poiketen Itä-Euroopan kautta.
– Euroopassa on tiettyjä alueita, joissa liikennettä todennäköisesti säädellään. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa ja näillä suunnilla säädellyitä alueita on eniten, sanoo Finnairin operatiivisen johtokeskuksen johtaja Perttu Jolma.
Hieman pidemmän matka-ajan vastapainoksi kone pääsee lähtemään Nizzasta paluulennolle aikataulussa, jolloin sieltä tulevat matkustajat ehtivät Helsinki–Vantaalta Aasian jatkolennoille.
Reittisuunnittelulla lentoyhtiöt pyrkivät kokonaistehokkuuteen.
– Me katsomme polttoainekustannusta, eri maiden perimiä liikennemaksuja ja aikakustannusta sekä lentoaikaan vaikuttavia tekijöitä, kertoo Perttu Jolma.
Tavallinen matkustaja huomaa ruuhkan ilmatilassa siitä, että kone joutuu odottamaan lähtökentällä käynnistyslupaa tavanomaista pidempään. Tällä vältetään turha odotuskuvioissa lentäminen, ja kone pääsee laskuun ilman viiveitä. Samalla säästyy polttoainetta.
Lentorajoituksia Keski-Euroopassa
Lentoyhtiöt aikovat lentää tänä kesänä Euroopan kentiltä ennätysmäärän lentoja. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, joka päivä ilmaan nousee lähes 34 000 matkustajakonetta.
Vuonna 2018 Euroopassa lennettiin jo yli 11 miljoonaa lentoa, tänä vuonna reilusti enemmän. Lentämisen vahva kasvu on kuitenkin jo vuosia koetellut vanhentuneen lennonjohtokapasiteetin rajoja, minkä takia yhä useampi lento lähtee tai saapuu myöhässä.
Euroopan ilmatilan lennonjohtopalveluja suunnitteleva Eurocontrol joutuukin tänä kesänä ensimmäistä kertaa rajoittamaan Saksan, Belgian ja Ranskan ilmatilan kautta tapahtuvia lentoja.
Suurimmat viiveet lentoliikenteessä ovat odotettavissa kesällä Saksan Karslsruhen, Alankomaiden Maastrichtin sekä Ranskan Marseillen, Reimsin ja Brestin aluelennonjohtojen valvomissa ilmatiloissa.
Päivittäin näiltä alueilta jopa tuhat lentoa ohjataan Puolan kautta kulkeville reiteille. Esimerkiksi kaikki Suomen ja Espanjan Malagan väliä lentävät koneet joutuvat kesällä kiertämään ruuhkaisimmat alueet Itä-Euroopan kautta. Rajoitus koskee kaikkia lentoyhtiöitä.
– On mitattu, että lentoaikaa voi tulla lisää muutamasta minuutista jopa viiteentoista minuuttiin sen takia, että tietyt lennot joutuvat välttämään keskistä Eurooppaa ja sen ilmatilaa, sanoo Suomen ilmatilan käytön hallinnasta vastaavan ANS Finlandin operatiivinen asiantuntija Osmo Liimatainen.
Tällä pyritään välttämään vuoden takaista kaaosta lentoliikenteessä. Tuolloin joka viides lento Euroopan ilmatilassa pääsi matkaan myöhässä. Vuoteen 2017 verrattuna myöhästymisiä oli kaksi kertaa enemmän.
Ruuhkia ilmassa ja maassa
Euroopan vilkkaimmilla lentoasemilla Frankfurtissa, Amsterdamissa, Pariisin Charles de Gaullella ja Lontoon Heathrow'lla kirjattiin kussakin viime vuonna reilusti yli 400 000 lentoa.
Kentät toimivat jo kiitotiekapasiteettiensa äärirajoilla, ja lentoyhtiöiden on vaikea saada niille uusia laskeutumis- ja nousuaikoja. Vaihtoehtona on lentää suuremmilla koneilla, joissa on enemmän istuimia – mikäli terminaaleissa on tilaa lisämatkustajille.
Mutta lentoasemien lisäksi myös lennonjohdot ovat ihmeissään lisääntyvästä lentomatkustuksesta. Vuoden 2013 jälkeen lentoliikenne on kasvanut Euroopassa peräti 14 prosenttia. Myöhästymiset ovat lisääntyneet samassa ajassa lähes 280 prosenttia.
– Kapasiteetti voi vielä kasvaa ilmatilassa, mutta siihen vaaditaan tehokkaampaa ilmatilasuunnittelua ja huomioidaan uudet mahdolliset lentoreitit, sanoo lennonjohdon operatiivinen asiantuntija Osmo Liimatainen.
Tämä edellyttäisi myös kansallisten aluelennonjohtojen korvaamista suurilla lennonjohtoalueilla, mutta EU-maille päätöksen tekeminen on ollut poliittisesti vaikea.
Tällöin Keski-Euroopassa voitaisiin toteuttaa vapaan ilmatilan reititys, samaan tapaan kuin Pohjoismaissa. Siinä lentoyhtiöt voivat lentää ilmatilan läpi haluamaansa reittiä, jolloin ne voivat hyödyntää esimerkiksi lennon kannalta suotuisia tuulia.
Ensimmäisenä vapaan reitityksen ilmatila toteutunee yhdistämällä Saksan, Belgian ja Alankomaiden ilmatilojen reititystä. Lentoyhtiöille tämä merkitsisi tuntuvaa säästöä.
– Suurempia yhtenäisempiä ilmatila-alueita, missä olisi vapaa reitityksen ilmatila käytössä, se olisi meille tärkeä tavoite, sanoo johtaja Perttu Jolma Finnairilta.
Vaakakupissa ovat lentoliikenteen päästöt, sillä jo yhden lennon pidentyminen kahdeksalla minuutilla merkitsee noin tuhannen kilon ylimääräistä hiilidioksidipäästöä.
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATAn arvion mukaan lennonjohtojärjestelmien uusiminen niin, että Eurooppa mudostaisi yhden ilmatilan, alentaisi hiilidioksidipäästöjä 18 miljoonalla tonnilla vuosittain.
Lue myös:
Ahdistaako lentäminen? Kokosimme viisi vinkkiä, miten pääset alkuun maata pitkin matkustamisessa