Yhä useampi suomalainen haluaa suojautua nousevilta koroilta, vaikka juuri mikään ei viittaa siihen, että markkinakorot pian nousisivat.
Kolmannes suomalaisista on suojannut lainansa korkokaton avulla ja yli 40 prosenttia lainanottoa suunnittelevista aikoo ottaa korkokaton, ilmenee pankkien edunvalvontajärjestön Finanssialan teettämästä tutkimuksesta.
Sekä korkokaton ottaneiden että sitä suunnittelevien osuus on kasvanut. Finanssialan kaksi vuotta sitten tekemässä tutkimuksessa korkokaton oli ottanut neljännes lainaajista ja alle kolmannes suunnitteli sitä.
Miksi korkosuojauksen suosio kasvaa, vaikka korkojen ei aivan pian odoteta nousevan?
Yksi selitys on nopeasti muuttunut taloudellinen tilanne.
– Tutkimus tehtiin alkuvuoden aikana, jolloin vielä näytti, että korkokäänne on tulossa ja mediassakin puhuttiin, että on hyvä varautua korkojen nousuun, sanoo Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Kevään aikana muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan riski on kasvanut ja korkonäkymä on muuttunut, Mattila sanoo. Talouskasvu hiipuu ja keskuspankkien koronnostot siirtyvät aina vain eteenpäin.
Silti tässäkin tilanteessa korkosuoja kiinnostaa: esimerkiksi Nordean uusista asuntolainoista yli puolet suojataan korkoriskiltä, pankista kerrotaan.
Työttömyys, avioero, kuolema – ja korot
Korkokatto tarkoittaa sitä, että lainanottaja maksaa pankille siitä, että lainan korko ei nouse ennalta sovitun rajan yläpuolelle, vaikka markkinakorot kohoaisivat tuntuvasti.
Mutta onko korkojen nousua vastaan suojautuminen tässä taloustilanteessa järkevää?
Vastausta voi etsiä tilastoista ja historiasta. Uuden asuntolainan keskimääräinen takaisinmaksuaika on Finanssialan tutkimuksen mukaan hieman yli 20 vuotta.
Korkojen ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hankalaa, mutta omaa taloustilannettaan voi arvioida ja pohtia, millaista riskiä se kestää.
Tavallisen ihmisen reaalitalouden isoimpia riskejä ovat esimerkiksi työttömyys, avioero ja läheisen kuolema, sanoo professori Elias Rantapuska Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Lisäksi monen taloutta varjostaa finanssiriski:
– Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hirveän suuri osa asuntolainoista kiinni vaihtuvassa korossa, joka aiheuttaa sen, että ihmisillä on suuri piilevä finanssiriski.
Se tarkoittaa siis sitä, että asuntolainan korko vaihtelee markkinatilanteen mukana ja lainan kuukausittaiset hoitokulut voivat äkkiä kasvaa jopa satoja euroja, riippuen siitä, kuinka suuri lainapääoma on.
– Jos korot lähtevät nousuun, se voi aiheuttaa aikamoisen tiukkaa taloutta monelle asuntovelalliselle.
Markkinoilla määräytyvien euribor-korkojen historia ulottuu vuosituhannen vaihteeseen, ja korkeimmillaan asuntolainaajien suosikki, 12 kuukauden euribor on ollut noin viisi ja puoli prosenttia.
– Mutta menneisyys ei ole tae tulevasta, ja korkeampiakin korkoja voidaan tulevaisuudessa nähdä, Mattila muistuttaa.
Rantapuskakin pitää euriborien nousua seuraavien kymmenen vuoden aikana yli kymmeneen prosenttiin erittäin epätodennäköisenä, mutta ei kuitenkaan mahdottomana.
Riskin vaikutuksen arviointi omalla kohdalla kannattaa joka tapauksessa tehdä.
Mieti, kestätkö vähän vai paljon riskiä
Korkoriskiä voi hallita monilla eri tavoilla, Elias Rantapuska sanoo.
– Helpoin tapa on jättää riski ottamatta, eli pitää asuntolaina hyvin maltillisena, mutta se voi olla pääkaupunkiseudulla hyvin vaikeaa, ellei ole muuta varallisuutta.
Jos taas on valmis ottamaan ison riskin, ja haluaa säästää, kannattaa sitoa koko laina vaihtuvaan korkoon, hän sanoo. Näin iso osa suomalaisista tekeekin.
Jos haluaa vähentää korkoriskiä, voi sitoa koko lainan tai osan siitä kiinteään korkoon, tai ottaa lainaan korkokaton, jolloin on tiedossa pidemmällekin ajalle, kuinka paljon lainanhoitoon kuluu rahaa.
Kiinteästä korosta ja korkokatosta joutuu maksamaan enemmän kuin vaihtuvaan korkoon sidotusta lainasta, mutta sitä voi ajatella vakuutusmaksuna. Rahalla ostetaan mielenrauhaa.
ASP-lainan saaneet voivat onnitella itseään, sillä lainan ehtoihin kuuluu, että valtio maksaa osan koroista, jos ne nousevat tietyn rajan yli.
Korkojen nousuun voi myös varautua säästämällä tai myymällä tarvittaessa muuta omaisuutta kodin säilyttämiseksi, jos korot nousevat niin, että lainan takaisinmaksu vaikeutuu.
– Jos on vaikka osakkeita, niin myy niitä ja pienentää lainan määrää, Rantapuska sanoo.
Miltä elämä näyttää viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Korkojen nousuun varautumiseen ei ole yhtä tapaa.
Riskinottokyky ratkaisee, mutta mitään yleispätevää ohjetta, joka toimisi kaikille kaikissa tilanteissa, ei ole, koska jokaisen taloustilanne on yksilöllinen, Elias Rantapuska sanoo.
Professori kehottaa jokaista lainanottajaa tekemään skenaarioanalyysin eli laskemaan omat tulot ja menot, ja katsomaan, miltä oma talous näyttää, jos asuntolainan korko nousee viiteen tai jopa kymmeneen prosenttiin.
Pankeissa tällainen stressitesti tehdään kuudella prosentilla eli arvioidaan, miten suureksi asuntolainan kulut kasvavat, jos korko on kuusi prosenttia. Kulut eivät saisi ylittää 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Sitten pitää miettiä, millainen elämäntilanne itsellä on viiden tai kymmenen vuoden päästä ja mitä keinoja on käytettävissä, jos korot ovat nousseet, Rantapuska neuvoo.
– Jos huomaa, että ollaan kovin pahasti pakkasella, niin katsoo, mitä vaihtoehtoja on.
Onko ehtinyt kerryttää omaisuutta, jota voisi myydä? Onko mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa paremmin palkattuun tai lisätä työtunteja? Onko tulossa perintöä, jonka avulla lainaa voisi lyhentää?
Tai ovatko perheen tulot tulevaisuudessa suuremmat esimerkiksi urakehityksen takia, tai siksi että lasten kasvettua molemmat vanhemmat tekevät taas sataprosenttista työaikaa?
– Jos elämässä on isoja riskejä ja niihin pystyy kohtuullisilla kustannuksilla varautumaan ja se vähentää stressiä, niin se voi olla monelle hyvä vaihtoehto, Rantapuska muotoilee.
Korkosuojan hintaa on vaikea arvioida
Korkosuojan ongelma on Rantapuskan mukaan se, että sen hintaa on vaikea arvioida, toisin kuin vaikkapa asuntolainassa, jonka hinnasta näkee heti, mikä on pankin kate (marginaali) ja mikä on markkinoiden hinta lainalle (viitekorko, johon laina on sidottu).
– Ainoa tapa on pyytää tarjouksia eri pankeista ja vertailla niiden ehtoja, Rantapuska kritisoi.
Omaan lainaansa hän ei nyt ottaisi korkokattoa, vaan sitoisi osan lainasta kiinteään korkoon. Professorille stressitesti kuuden prosentin korolla ei tuota harmaita hiuksia.
– Kyllä se tuntuisi, mutta vielä ei olisi tarpeen myydä kotia, vaan pikemminkin jäisi ehkä ulkomaanmatka tekemättä, tai lykättäisiin auton ostoa, Rantapuska pohtii koronnousun vaikutuksia.
Lue lisää:
Miten pääset kiinni ensiasuntoon? 5 vinkkiä asuntolainan oman rahoitusosuuden säästämiseen
Euribor uudistuu ja jämäköityy – kallistuvatko vai halpenevatko asuntolainat?