Jopa lähes yhdeksän tuhatta lunnia menetti henkensä tähän saakka selittämättömässä joukkokuolemassa Alaskan vesillä vuoden 2016 lopulla. Washingtonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pääsyynä oli meren lämpeneminen.
Joukkotuho paljastui, kun Beringinmeressä sijaitsevan St. Paulin saaren rantaan huuhtoutui satoja kuolleita tai kuolemaisillaan olleita lintuja.
Miltei 80 prosenttia oli töyhtölunneja ja runsas kymmenesosa töyhtökiislasia. Joukossa oli myös isolunneja ja etelänkiisloja.
Lintujen kunto viittasi siihen, että ne olivat kuolleet nälkään, tutkijat totesivat. Heidän laskujensa mukaan merelle oli jäänyt moninkertainen määrä lunnien ruumiita.
St. Paul on yksi neljästä Venäjän ja Alaskan välissä sijaitsevasta Pribilofinsaaresta. Niillä pesii yli kaksi miljoonaa merilintua. Ihmisiä saarilla asuu vajaat 500.
Lokakuussa 2016 asukkailta alkoi tulla yhä useampia ilmoituksia rantaan ajautuneista lunneista tai niiden ruumiista.
– Oli ilmiselvää, että ympäristössä oli jotakin todella pahoin pielessä, kertoo St. Paulin ympäristönsuojeluviraston johtaja Lauren Divine The Atlantic -lehden haastattelussa.
Rasvakudos kadonnut, lihakset kuihtuneet
Divinen ryhmän haravoinnissa St. Paulin rannoilta löytyi seuraavina kuukausina 70 prosenttia enemmän kuolleita lintuja kuin normaalisti vastaavana aikana.
Yleensä juuri töyhtölunnien ruumiit ovat erityisen harvinainen löytö. Kymmenen edellisen vuoden aikana niitä oli löytynyt vain kuusi.
Washingtonin yliopiston tutkijat laskivat löytyneiden ruumiiden ja tuulien suuntatietojen perusteella, että töyhtölunneja oli kuollut vuoden 2016 viimeisinä kuukausina vähintään 3 150 ja jopa 8 800.
Ruumissa ei ollut ulkoisia merkkejä petojen hyökkäyksistä tai sairauksista. Joidenkin mahasta löytyi levien tuottamaa myrkkyä, mutta pitoisuudet eivät olleet läheskään tappavia.
Linnuilla oli hyvin vähän rasvakudosta, ja lentämiseen tarvitut lihakset olivat kuihtuneet. Linnut eivät olleet saaneet kylliksi ravintoa; ne olivat nälkiintyneet hengiltä, tutkijat päättelivät.
Taitavan kalastajan saalis on kaikonnut
Töyhtölunni on erittäin taitava sukelluskalastaja. Sukkulamaisen ruumiinsa ja kaarevien siipiensä ansiosta se suorastaan lentää veden alla pienten kalojen perässä.
Beringinmeren saaliskalat ovat kuitenkin vähentyneet nopean ilmastonmuutoksen vuoksi. Jääpeitteen katoaminen on hävittänyt hyisen vesikerroksen, jossa on ollut paljon planktonia ja sitä syöviä kaloja.
Niinpä kalat sekä jäävät laihoiksi että hajaantuvat laajalle. Lintujen on tehtävä paljon normaalia enemmän töitä saadakseen ravinnostaan kylliksi energiaa, selittää PLOS ONE -lehdessä ilmestynyttä tutkimusta johtanut professori Julia Parrish.
Syksyllä lunneilla on lisäksi aivan erityinen tarve energialle, sillä ne vaihtavat muutamassa viikossa koko vedeltä ja kylmältä suojelevan höyhenpukunsa.
Luonto on järjestänyt asiat niin, että juuri kesän ja syksyn taitteessa ravintoa on ollut tarjolla paljon. Uuden asun saaneet linnut ovat voineet lentää lokakuuhun mennessä pulskina lämpimämmille vesille.
Ilmastonmuutoksen takia niin ei enää ole.
Merilinnuilla jo kolmas kuolonvuosi
Pohjoisen Tyynenmeren merilintujen joukkotuhot ovat muutoinkin lisääntyneet, kertoo Yhdysvaltain luonnonpuistovirasto NPS.
Sen mukaan viime vuosi oli kolmas perättäinen vuosi, jolloin useita lajeja kuoli suuria määriä. Ekosysteemin muutosten vaikutukset ovat kasaantuneet, NPS:n tutkijat toteavat.
Muutokset ovat olleet niin nopeita, että on erittäin vaikea ennustaa, mitä seuraavaksi tapahtuu, lisää Julia Parrish tv-haastattelussa CTV-kanavan sivulla.
Yhdestä uudesta uhkasta pohjoisen merilinnuille raportoitiin kansainvälisessä tutkimuksessa viime vuoden lopulla: ilmastonmuutos ajaa käärmeitä, kettuja ja muita pesiä ryöstäviä eläimiä alueille, joissa linnut ovat aiemmin voineet pesiä rauhassa.
Tuossa tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 240 pesimäalueen havaintoja yli seitsemän vuosikymmenen ajalta kaikkialta maailmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset havaittiin suurimmiksi arktisilla alueilla.