Susilaumojen määrä on muuttunut viime vuodesta, jolloin Luonnonvarakeskus laski susien siirtyneen huomattavalta osalta läntiseen Suomeen. Nyt susilaumojen määrä kasvoi Itä-Suomessa.
Susikannan arvioidaan kasvaneen noin kymmenen prosenttia. Eniten susia liikkuu kuitenkin läntisessä Suomessa.
Maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Laumoja laskettiin nyt olevan yksi vähemmän kuin viime vuonna. Läntisellä kannanhoitoalueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16.
Läntisessä Suomessa erottui tiheimpien susikantojen ja laumojen alueina yhtäältä Varsinais-Suomen ja Etelä-Satakunnan muodostama alue, toisaalta Pohjois-Pohjanmaa. Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan reviireillä laumoja oli vähemmän.
Itäisellä kannanhoitoalueella susilaumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista. Tässä luvussa ovat mukana myös Suomen ja Venäjän rajan yli liikkuvat laumat.
Itäisen Suomen kannanhoitoalueella susien esiintyminen painottui Kainuun ja Pohjois-Karjalan itäosiin sekä Pohjois-Savon pohjoisosiin.
Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 19 kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen puolella liikkuvaa susilaumaa. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli viisi.
Susireviirejä oli kaikkiaan 47, joista kahden suden asuttamia reviirejä oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suomen läntisellä kannahoitoalueella oli näitä susiparien reviirejä neljätoista ja itäisellä kuusi. Poronhoitoalueella ei havaittu kevättalvella reviirejä, joissa olisi ollut vähintään kaksi sutta.
Kaikkiaan susia arvioidaan olevan 185–205, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Viime vuoden maaliskuussa Suomen susikannan kokonaismääräksi Luonnonvarakeskus arvioi 165–190 sutta. Vuoden 2017 kanta-arviossaan Luke määritteli Suomen susikannan kooksi 150–180 sutta.
Susia on eniten juuri nyt
Luke on arvioinut myös susikannan muutoksia vuodeksi eteenpäin.
Maaliskuun jälkeen Suomen susikanta kasvaa uusien pentujen synnyttyä huhti-toukokuussa. Arvio on ajoitettu koskemaan maaliskuun tilannetta, koska kattavin aineisto susikannan määrittelyyn saadaan talvella, eikä nuorten levittäytymisvaellus synnyinalueeltaan vielä vaikuta merkittävästi.
Suomessa nuoret sudet lähtevät vaeltamaan synnyinlaumastaan tavallisesti keväällä ollessaan noin vuoden ikäisiä. Nuoret sudet saattavat vaeltaa jopa tuhannen kilometrin päähän synnyinlaumastaan pariutumiskumppania ja lisääntymisaluetta etsiessään.
Satelliittilähetinten antama aineisto osoittaa vaelluksen voivan olla sangen polveilevaa niin, että reittiä voi kertyä useita tuhansia kilometrejä. Vaellus synnyinreviiriltä omalle lisääntymisalueelle vie lyhimmillään muutamia päiviä, pisimmillään yli puoli vuotta.
Toukokuun lopussa kanta käy suurimmillaan, mutta lähtee sitten laskemaan nopeasti pentujen korkean luonnollisen kuolevuuden vuoksi. Heinäkuun alussa kannan kooksi ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 310–401 sutta.
Marraskuun kannan ennustetaan laskevan välille 263–352. Silloin laumoja on ehkä 32–43. Ensi vuoden maaliskuussa laumoja arvioidaan ennustemallin mukaan olevan 17–37.
Vaeltavia susia ennustetaan olevan marraskuussa liikkeellä parisenkymmentä, eniten läntisessä Suomessa. Uusia susireviirejä syntynee samoille seuduille.
Katso susiennuste 2019-2020 YouTubessa
Kanta-arvio syntyy monen tiedon yhdistämisestä
Tämän vuoden maaliskuun kanta-arvion pohjana on kattavin saatavissa oleva aineisto, jollaisen kokoaminen on mahdollista vain talvella.
Ennustemalli perustuu suden populaatiodynamiikkaa koskevaan tutkimustietoon ja lähtee liikkeelle viimeisimmästä kanta-arviosta.
Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja DNA-analyyseihin. Ulostenäytteiden DNA-tutkimuksilla tunnistettiin 130 eri sutta.
Geneettistä materiaalia keräsivät sekä vapaaehtoiset että keruutehtävään palkatut henkilöt.
Lähettimillä varustettujen susien paikannukset antoivat Luken mukaan tärkeää lisätietoa kanta-arvion tueksi. Näitä susia on pääasiassa maan keskivaiheilla eikä esimerkiksi Lounais-Suomen tihentymäalueella.
Lue myös:
Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä – kanta jopa päälle 300 yksilöä
Mistä susiviha kumpuaa? "Ajatellaan, että ihmisellä on oikeus liikkua luonnossa ilman pelkoa"