Uuden hallitusohjelman myötä Suomi pomppaa päästövähennystavoitteissaan aivan Euroopan eturintamaan, ilmastoluokan etupulpettiin.
– Uuden hallituksen tavoite on todella kunnianhimoinen. Kärkeen sijoitutaan. Norja on ehkä lähivertailukohteena näissä tavoitteiden kovuudessa, sanoo ylijohtaja, energiaosaston päällikkö Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä nimeää Suomen Euroopan selkeäksi ykköseksi ilmastotavoitteissaan.
– Suomi on ehdottomasti mallioppilas. Menee sinne ihan EU-maiden kärkeen puhtaasti. Esimerkiksi Ruotsin hiilineutraaliustavoite on 2045, kymmenen vuotta Suomea myöhemmin, Honkatukia huomauttaa.
Uusi hallitusohjelma asettaa Suomelle tiukat päästövähennystavoitteet etenkin aikataulun osalta. Honkatukian mukaan juuri kiireinen aikataulu nostaa Suomen Euroopan ykköseksi ilmastotalkoissa.
– Tavoitevuosi 2035 hiilineutraaliudelle on todella kova. Norjalla on tavoitteena 2030, mutta se sanoo, että valtaosa siitä tullaan saavuttamaan muuten kuin omin toimin eli muun muassa kansainvälisillä joustokeinoilla, Honkatukia sanoo.
Kovia ilmastotavoitteita on muillakin kuin Suomella.
– Kunnianhimoista ilmastopolitikkaa ajaa myös Hollanti. Sillä on tavoitteena vähentää päästöjä 55 prosenttia 2030 mennessä ja sama on kirjattu uudessa hallitusohjelmassa myös Suomelle. Siltä osin olemme Hollannin kanssa samassa rintamassa. Muita kunnianhimoisen ilmastopolitiikan maita Euroopassa ovat Espanja Portugali, Ranska, toteaa Honkatukia.
Huttusen mukaan Suomen lailla kunnianhimoisia ilmastopolitiikassaan ovat muut Pohjoismaat, Hollanti ja suurista maista Ranska.
"Venäjä ei tee mitään"
Euroopan ilmastolöysäilijät taas löytyvät lähinnä itäisestä Euroopasta, hiilen ja öljyn suurkuluttajista. Honkatukian mukaan niitä ovat muun muassa Puola, Unkari, Tsekki, Bulgaria, jotka edelleen tuottavat suuren osan sähköstään hiilellä.
Suomen lähinaapureillakin on rutkasti parantamisen varaa.
– Venäjä on maa, joka ei oikeastaan tee ilmastonmuutoksen torjumiseksi mitään. Ja sanotaanko näin, että Virolla on aika paljon parannettavaa, sanoo Suomen ilmastopanelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Huttusen mukaan Viro on kansantuotteeseen ja väkilukuun suhteutettuna aika huonolla tasolla ilmastoasioissaan.
– Muut Baltian maat ovat hiukan paremmalla tasolla. Esimerkiksi Latviassa käytetään paljon uusiutuvaa energiaa, Huttunen sanoo.
"Kolmasosa tarkkailuluokalla"
Honkatukian mukaan maat voi jakaa ilmastotavoitteissaan kolmeen ryhmään.
– Ehkä noin kolmasosa EU-maista on kunnianhimoisia, kolmasosa on tarkkailuluokalla ja kolmasosalla ei ole kantaa, missä aikataulussa aikovat olla hiilineutraaleita.
Huttusen mukan Suomi sijoittuu nykypäästöillään Euroopan keskitasolle, sen parempaan päähän. Nyt Suomi pyrkii ilmastotavoitteisiinsa muun muassa kiristämällä polttoaineveroja ja suosimalla sähköä.
– Ohjelmallisesti ollaan mallioppilas. Nyt hallituksen pitää näyttää käytännössäkin, että ollaan mallioppilas, Ollikainen huomauttaa.
Lue myös: