Venäjän Arkangeliin suunnitellaan jättimäistä kaatopaikkaa moskovalaisten jätteille. Luonnonsuojelijat ja paikalliset ovat huolissaan alueen luonnon ja pohjavesien pilaantumisesta. Siksi siellä on viime päiviin asti osoitettu mieltä suunnitelmia vastaan.
Arkangelin kaatopaikkasuunnitelma on seurausta Moskovan kaatopaikkojen täyttymisestä.
Moskovalaiset protestoivat jo helmikuussa 2018 kaatopaikkojen terveyshaittoja vastaan. Silloin lapsia joutui sairaalahoitoon, kun ympäristöön levisi myrkyllistä rikkivetykaasua. Lisäksi myrkyllisten aineiden arveltiin valuneen sulamisvesien mukana läheiseen jokeen.
Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista arvioi, että protestit uhkaavat jo valtaapitäviä:
– Moskovan ja Arkangelin mielenosoitukset eivät ole vain paikallisia protesteja, vaan niiden kautta protestoidaan laajemminkin järjestelmää. Sitä, että koko järjestelmä perustuu harvainvaltaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila puolestaan sanoo, että huomionarvoista protesteissa on niiden laajentuminen koko maahan. Esimerkiksi vuoden 2019 helmikuussa kymmenissä venäläiskaupungeissa eri puolilla maata järjestettiin mielenosoituksia ympäristön puolesta.
– Vuosien 2011 ja 2012 protestit keräsivät satojatuhansia osallistujia, mutta vain suurissa kaupungeissa. Nyt tyytymättömyys on laajentunut myös Putinin vanhoille tukialueille, vaikka osallistujamäärät yksittäisissä mielenilmauksissa ovatkin pienempiä.
Kehitystä selittää Lassilan mukaan se, että venäläiset kokevat mielenosoitusten olevan ainoa tapa vaikuttaa, niin ympäristö- kuin muissakin kysymyksissä.
– Hallinto suhtautuu protesteihin hyvin kielteisesti. Päätäntävalta niiden sallimisesta tai kieltämisestä on paikallisella tasolla. Lupia mielenosoituksiin on todella vaikea saada.
“Jätebisnes Venäjällä on mafiamaista korruptoitunutta toimintaa”
Ympäristöaiheiset mielenosoitukset ovat erityisen kiinnostavia, koska niillä oli oma roolinsa Neuvostoliiton hajotessa, muistuttaa apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen.
Hän arvioikin Venäjän johdon seuraavan tilannetta tarkasti. 1990-luvun alussa ympäristöasiat olivat yksi keskeinen teema mielenosoituksissa etenkin Baltian maissa.
Venäjä tuottaa yhdyskuntajätettä vuodessa yli 60 miljoonaa tonnia, josta kymmenys tulee pelkästään Moskovasta. Jätteen määrä on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa, eikä sitä juuri lajitella. Jätteistä noin 90 prosenttia haudataan laillisille ja laittomille kaatopaikoille.
Keskusjohto on ryhtynyt toimiin jätehuollon uudistamiseksi, mutta toimet eivät protesteista päätellen vakuuta venäläisiä.
Viisivuotisessa ympäristöohjelmassa on luvattu rahaa 300 miljardia ruplaa (4,5 miljardia euroa) jätteiden käsittelyjärjestelmiin.
Presidentti Vladimir Putin otti jäteongelman esiin myös linjapuheessaan helmikuussa 2019. Silloin hän vaati painokkaasti alueita ryhtymään toimiin ongelmakaatopaikkojen sulkemiseksi ja jätehuollon kohentamiseksi.
Useiden venäläisten tavoin Veli-Pekka Tynkkynen suhtautuu epäillen keskusjohdon toimien toimivuuteen:
– Venäjällä keskushallinnon pyrkii usein mikromanageeraamaan paikallisia ongelmia. En tiedä ratkaiseeko raha sitä.
Kyse on myös laittomuuksista ja korruptiosta:
– Käsitykseni mukaan jätebisnes Venäjällä on mafiamaista korruptoitunutta toimintaa, jossa jätebisnestä pyörittävät paikalliseen hallintoon kytkeytyneet yritysryppäät. Ne saavat kunnilta hyvät tulot, mutta eivät noudata mitään standardeja. Näitä käytäntöjä on vaikea murtaa, vaikka Putin jotain sanoisikin.
“Mielenosoitukset nähdään ainoana tapana vaikuttaa”
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pitää tilanteen muuttumista epätodennäköisenä.
– Näyttää, että tästä ei ole ulospääsyä. Kansalaisten protestivalmius tämän asian ympärillä on lisääntynyt. Samalla hallinnossa jatkuu ajattelu, että paikallisten mielipiteistä ei tarvitse välittää. Uusia kaatopaikkoja tehdään salaa ja korruptoituneiden kuvioiden kautta.
Protestien määrä ylipäätään on lisääntynyt. Taloudellisten ja poliittisten reformien keskus (TsEPR) -nimisen järjestön tilaston mukaan erilaisten protestien määrä kasvoi 70 prosenttia vuodesta 2017 (1479 protestia) vuoteen 2018 (2526 protestia). Vuoden 2018 protesteista lähes puolet liittyi epäsuosittuun eläkeuudistukseen.
Putinin suosio pysyy alamaissa
Presidentti Vladimir Putinin suosio, joka on ollut pohjoiskorealaisissa luvuissa, romahti vuoden 2018 kesällä epäsuositun eläkeuudistuksen myötä. Eikä se ole siitä noussut.
Toukokuun 2019 lopussa suosio oli valtiollisen VTsIOM-mielipidetutkimuslaitoksen mukaan alimmillaan 13 vuoteen, vain 30 prosenttia.
Myös riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen mukaan Putinin suosio on tällä hetkellä matala.
Jussi Lassilan mukaan suosion laskussa jäteasiat ovat mukana yhtenä syynä. Hallinnon ja Putinin riskinä on, että eri aiheista protestoivat löytävät toisensa:
– Edellytykset ovat siihen, että ekoprotestit nivoutuvat muihin aiheisiin ja yhteisesti vaaditaan Putinia ulos. Tähän saakka Putin on jätetty protestoinnin ulkopuolelle, mutta nyt vaatimukset ovat radikalisoituneet ja erottamisvaatimukset kohdistuvat myös presidenttiin.
Putinin nykyinen presidenttikausi päättyy vuonna 2024, eikä hänellä perustuslain mukaan ole enää oikeutta asettua ehdolle.
Syksyllä 2019 ovat edessä muun muassa Pietarin kuvernöörivaali ja Moskovan kaupunginvaltuustovaalit. Jussi Lassila arvioi, että ympäristöprotestit heijastuvat syksyn vaaleihin.
– Jännitys syksyn vaaleihin kasvaa. Vallanpitäjillä on valtava paine saada vaaleihin enemmän kilpailullisuutta, koska vaalit ovat väline paineiden purkamiseksi. Toisaalta Kreml ei ole valmis liberalisointiin tai myönnytyksiin, joten vaikuttamiskeinoksi kansalaisille jää vain protestointi, Lassila pohtii.
Venäjän kaatopaikkaprotesteista ja Venäjän sananvapaudesta puhutaan maanantain 10.6. A-studiossa, jossa nähdään myös toimittaja Pasi Peiposen tekemä kaatopaikkareportaasi Moskovasta.
Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista, Ylen entinen Venäjän kirjeenvaihtaja Marjo Näkki ja Toimittajat ilman rajoja- järjestön Suomen osaston sihteeri Jarmo Koponen.
Lue lisää:
Aktivistit: Venäjän poliisi pidättänyt useita jättikaatopaikkaa vastustavia
Venäjällä kymmenissä kaupungeissa osoitettiin mieltä ympäristön puolesta