Koristekasvina suosittu kurtturuusu lisättiin kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon kesäkuun alussa. Vieraslajiasiantuntija on päätöksestä mielissään.
– Kurtturuusu aiheuttaa alkuperäisille kasveille suurta haittaa etenkin rannikolla ja saaristossa. Hiekkarannoilla se voi levitä hehtaarienlevyiseksi piikkimatoiksi, jonka läpi ei ihminenkään kulje, sanoo johtava tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiinteistöjen omistajille päätös tarkoittaa sitä, että kurtturuusukasvustot on hävitettävä pihoista, puutarhoista ja teiden varsilta kolmen vuoden kuluessa. Sen jälkeen asetusta valvovat Ely-keskukset (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) voivat puuttua asiaan.
Mutta miksi kotipihan kaunistus on tuhottava?
– Pihoilta se ongelma on lähtenyt liikkeelle. Esimerkiksi syksyllä linnut syövät ruusunmarjoja ja niiden siemeniä. Lintujen mukana ne kulkeutuvat rannikolle ja saaristoon ja siten kurtturuusu leviää alueille, joille sitä ei ole istutettu.
Kurtturuusun voi näivettää hengiltä
Taloyhtiöissä ja kotipihoilla edessä on siis piikikäs urakka. Tehokkain keino on kaivaa pensaat maasta ja peittää alue vaikkapa suojakankaalla tai kivillä, kunnes on varmaa, että kasvi on kuollut. Uusia taimia voi silti joutua kaivamaan samalta paikalta useana kesänä.
Muitakin myrkyttömiä keinoja on.
– Kotipihoilla hyvä konsti on näivettäminen. Revitään vihreät versot eli uusi kasvu pois. Repiminen kannattaa tehdä kolme kertaa ensimmäisenä vuotena ja pari kertaa vielä seuraavana vuonna. Kasvi näivettyy näin hiljalleen ja sen voi sitten leikata pois.
Lue lisää vieraslajeista ja niiden torjunnasta: Vieraslajit.fi
Pensaita voi toki näivettämisen helpottamiseksi lyhentää, mutta ei leikata täysin alas, koska silloin kasvi jatkaa sitkeästi kasvuaan entiseen malliin.
Hangossa kurtturuusun tuhojen korjaus vei vuosia
Jos työn tekee oikein, pihalla töröttää pari kesää pelkkiä piikikkäitä rankoja. Jotakin muuta paikalle voi siis istuttaa ehkä vasta parin kolmen vuoden päästä.
Mutta ehkä sen kestää kun tietää, että esimerkiksi Hangossa hiekkarannan entisöimiseen meni kymmenen vuotta. Hehtaarien kasvustoja piti kaivaa ylös koneella. Lisäksi tarvittiin vuosien seurantaa, jotta uudet kasvustot eivät pääse leviämään.
– Kyllä se on kannattanut. Nyt siellä on tosi upea luontainen kasvilajisto, Ryttäri kertoo.
Kurtturuusu on siis saatava pois sisämaasta, jotta tehty työ ei valu hukkaan. Ryttäri uskoo, että pitkäjänteisellä työllä myös jatkossa kurtturuusu on mahdollista poistaa Suomen luonnosta.
Lupiini pitäisi kerätä ennenkuin siemenet kypsyvät
Kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon päätyi odotetusti myös lupiini.
– Lupiinin kohdalla peli on varmaan menettetty. Niitä on niin paljon ja niillä on pitkäikäinen siemenpankki eli aina kun maata myllätään ne tulee sieltä uudelleen, Ryttäri sanoo.
Virallista hallintasuunnitelmaa haitallisten vieraslajien torjumiseksi laativa Ryttäri aikoo pistää paukut lupiinin leviämisen ehkäisyyn.
– Ajatuksena on linjata se niin, että arvokkailta alueilta kuten luonnonsuojelualuilta ne pitää poistaa ja hävittää kokonaan. Jonkinlainen voitto olisi sekin jos pystymme pitämään lupiinin poissa monilta kasvilajistoltaan hienoilta tienpientareilta ja tieosuuksilta, joissa se ei vielä ole.
Lupiinin leviämisen rajoittaminen on kotikonstein vähän helpompaa kuin kurtturuusulla. Etenkin nyt niitä kannattaa kerätä sylitolkulla maljakoihin ja ämpäreihin.
– Kyllä ehdottomasti suosittelen valtavia juhannuskimppuja jokaiselle. Jokainen kehyttymättä jäänyt siemen on pois sieltä luonnosta. Kyllä se aina hetkeksi auttaa, Ryttäri sanoo.
Vieraslajien torjuntaa valvovat Ely-keskukset, mutta varsinainen torjunta jää yleensä kuntien, maanomistajien ja talkoolaisten tehtäväksi.
Vieraslajiluetteloon lisättiin kesäkuun alussa 9 kasvia
Kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon nousi myös seitsemän muuta kasvia. Kurtturuusun ja lupiinin sijaan monen muun leviäminen on Suomessa vasta alussa, joten niiden torjunta tässä vaiheessa on tehokasta.
1. Komealupiini
Komealupiini kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Helposti siemenestä lisättävää kasvia on istutettu puutarhoihin, joista se on karkaillut tienvarsille.
Nykyään sitä kasvaa tienvarsien lisäksi myös joutomailla, mutta myös niitykasvien kasvupaikoilla. Lupiini rehevöittää kasvupaikkaansa, jolloin niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään.
Se vaikuttaa päiväperhospopulaatioihin, sillä se ei kelpaa toukille eikä aikuisille perhosille ravinnoksi.
2. Kurtturuusu
Koillis-Aasiasta kotoisin oleva tuuhea ja piikkinen kurtturuusu on karannut pihoilta etenkin merenrannoille, joissa se vie elintilaa paikallisilta kasveilta. Kurtturuusua näkee myös tienvarsilla ja maanläjitysalueilla Oulun korkeudella asti. Haitalliseksi säädettiin vaaleanpunaisen lajin lisäksi myös sen valkoinen versio. Kurtturuusun kasvattamiskielto tarkoittaa käytännössä sitä, että kiinteistönomistajat joutuvat hävittämään sen pihoiltaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.
3. Alaskanlupiini
Suomessa alaskanlupiini on vielä melko harvinainen koristekasvi. Se tunnetaan viljelykarkulaisena ainoastaan yhdeltä paikalta Pohjois-Pohnjanmaalta ja siksi sen torjuminen on vielä tässä vaiheessa helppoa.
Islannissa ja Norjassa alaskanlupiini on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Uhkana on, että komealupiinia pohjoisempaa kotoisin oleva alaskanlupiini voisi asuttaa Suomessa komealupiinilta saavuttamattomat alueet kuten Keski- ja Pohjois-Lapin alueet ja jopa tunturit.
4. Hamppuvillakko
Hamppuvillakko tuotiin Suomeen koristekasvina 1900-luvun lopulla. Kookas laji voi kasvaa kaksimetriseksi. Toistaiseksi laji ei ole levinnyt laajasti. Sitä tavataan Helsingissä, Turussa, Lohjalla ja Lappeenrannassa.
Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa se on luokiteltu haitalliseksi.
5. Japanintatar
6. Sahalinintatar
7. Tarhatatar
Japanintatar, sahalinintatar sekä niiden risteymä tarhatatar ovat monivuotisia, nopeakasvuisia ruohoja, joita tavataan tiheiksi ja suuriksi kasvutoiksi levittäytyneinä.
Euroopassa japanintatar on sadan haitallisimman vieraslajin joukossa. Suomessa, lähinnä Etelä-Suomessa, ne ovat levinneet uusille paikoille juuripalasina puutarhajätteiden, siirtomaiden ja vesistön mukana.
Tattaret ovat voimakkaita kilpailijoita, eikä niiden muodostamissa kasvustoissa juuri muita lajeja kasva. Muiden puuvartisten kasvien siemenet eivät idä ja alueen luontainen kasvillisuuden kehitys hidastuu tai muuttuu täysin.
8. Kanadanvesirutto
Kanadanvesiruttoa tavataan laajasti Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa. Parhaillaan se myös leviää aggressiivisesti Koillismaalla ja esiintymiä on löytynyt myös Pohjanmaalta, Kainuusta ja Enontekiöltä.
Kanadanvesiruttoa esiintyy myös vähäsuolaisessa murtovedessä Suomen rannikolla.
9. Lännenpalsami
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva lännenpalsami kasvaa vakiintuneena useammassa paikassa Suomessa. Haitallisuus on vielä vain paikallista eli tietyt paikat Helsingissä, Lohjalla ja Salossa, mutta laajemmalle levitessään lännenpalsamista voi tulla uhka kosteikkokasvillisuudelle.
Päivitetty 11.6.2019 klo 10: Lisätty linkki, jossa kerrotaan tarkemmin vieraslajiasetuksesta.
Päivitetty 13.6.2019 klo 18: Vaihdettu tarhatatarin kuva. Alkuperäinen kuva oli suomentatarista.