Viime huhtikuussa sanomalehti Länsi-Savossa oli pieni ilmoitus, joka hämmensi monia sen lukeneita. Ilmoituksessa etsittiin tutkimukseen ihmisiä, joilla on “hyvä syy tuntea katkeruutta ja vihaa marsalkka Mannerheimiä kohtaan”.
Pian ilmoituksen julkaisijaksi paljastui taiteilija Jani Leinonen. Hän on tunnettu yhteiskuntakriittisistä töistään, ja valmisteli nyt Mannerheim-aiheista näyttelyään Mikkelin taidemuseoon.
Jos tämä ilmoitus herätti kummastelua, oli vielä kummastuttavampaa tulossa: Leinonen huijasi kaupunkilaisia ja kaupungin päättäjiä.
Näyttelynsä avajaiskutsussa Leinonen väitti järjestäneensä kilpailun, jossa valittaisiin uusi muistomerkki korvaamaan Mikkelin torilla seisova Mannerheimin patsas. Taiteilija ilmoitti, että taidemuseolla esitellään kesän ajan kilpailun kolmea finalistia. Ensi kesänä Mannerheimin syntymäpäivänä torin patsas vaihdettaisiin kilpailun voittajateokseen.
Kutsu oli huijausta. Tosiasiassa Leinonen on itse tehnyt taidemuseoon kolme Mannerheim-aiheista muistomerkkiä ja kyse oli ihan tavallisista näyttelyn avajaisista. Leinoselle tyypilliseen tapaan Mannerheim esitetään toki muistomerkeissä vähemmän mairittelevassa valossa. Torilla seisovaa patsasta ei olla korvaamassa Leinosen töillä.
Ennen avajaisia tätä ei kuitenkaan tiennyt sen paremmin yleisö kuin kaupungin päättäjätkään.
– Museonjohtaja on joutunut selittämään kaupunginvaltuutetuille, mistä tässä on kyse. Kaupunginjohtaja perui tulonsa avajaisiin. En ole koskaan ollut järjestämässä näyttelyä, joka olisi nostanut näin paljon tunteita pintaan jo etukäteen, Leinonen sanoo.
"Emme ole sensuroineet näyttelyä"
Leinosen käsityksen mukaan kaupunginjohtaja Timo Halonen kieltäytyi tulemasta avajaisiin pitämään puhetta, sillä oli loukkaantunut näyttelystä ja huijauksesta. Halonen itse kertoo olleensa poissa henkilökohtaisen menon takia. Hän ei kuitenkaan pitänyt siitä, että Leinosen ilmoituksesta syntyi käsitys, että kaupunki olisi päättänyt vaihtaa Mannerheimin muistomerkin.
– Muutoin Mikkelin kaupunki ei ole millään lailla rajoittanut taiteilijan näyttelyä, eikä ole halunnut sensuroida, mitä siellä esitetään, Halonen sanoo.
Leinosen näyttelyssä Mannerheim esitetään muun muassa ruumiskasan päällä seisovana sotilaana. Näyttelyllään Leinonen haluaa murtaa vaikenemisen myyttiä, joka liittyy Suomen sotiin. Ruumiiden päällä seisova Mannerheim kuvastaa niitä asioita, joista ei ole saanut puhua.
– Esimerkiksi kaikkien meidän sotien traumat on vaiettu ihan täysin Suomessa. Ja mielestäni Mannerheim on valjastettu tämän vaientamiskulttuurin käyttöön ja keulakuvaksi. Nämä teokset yrittävät purkaa sitä myyttiä, Leinonen sanoo.
Mannerheimin muistomerkki on jo tuttu kiistan aihe
Mannerheim-muistomerkki on kuumentanut tunteita Mikkelissä ennenkin. Kaupungissa on väännetty toistuvasti kättä siitä, sopiiko marsalkan patsas keskeiselle paikalle torille vai olisiko syytä muistaa historian vähemmän kerrotut tarinat ja sijoittaa patsas syrjemmälle.
Nyt Mannerheim-keskustelun avasi Mikkelin taidemuseo. Amanuenssi Paula Hyvönen pyysi Jani Leinoselta Mannerheim-aiheisen näyttelyn.
– Ei sen ollut tarkoitus olla nimenomaisesti mitään kohahduttavaa. Tunnen Janin tuotannon entuudestaan ja tiesin, että sieltä tulee jotakin keskustelua herättävää. Ja se on hyvä.
Huijauksista ja kohusta huolimatta taiteilija itse sanoo esittävänsä vakavasti otettavan keskustelun avauksen.
– Olen ihan tosissani tämän aiheen kanssa, ei tämä ole mikään vitsi. Ja eihän tässä ole kyse Mannerheimista vaan kansallisen tason käsittelemättömän trauman purkamisesta, Leinonen sanoo.
