Hongkongissa on tänään sunnuntaina nähty suurimmat mielenosoitukset 15 vuoteen.
Arviot osallistujamäärästä vaihtelevat, mutta jopa sadat tuhannet ihmiset ovat vaatineet, ettei uutta karkotuslakia oteta käyttöön. Mielenosoituksen järjestäjät puhuvat miljoonasta osallistujasta, poliisi marssin aluksi noin 153 000 osanottajasta.
Esimerkiksi uutistoimisto AFP:n paikallisen toimituksen päällikön Twitterissä julkaisema video antaa kuvaa mielenosoituksen suuruusluokasta.
Pelkona Kiinan käytännöt ja oppositiopoliitikkojen kiusaaminen
Mielenosoittajat vastustavat rikoslakiin ehdotettua muutosta, joka mahdollistaisi rikoksesta epäillyn karkottamisen Kiinan mannermaalle.
Hongkong on entinen Britannian siirtomaa. Hongkongissa noudatetaan oikeuskäytäntöä, joka on hyvin lähellä länsimaisia oikeusnormeja. Kiinassa on käytössä oma oikeuskäytäntönsä, joka lain vastustajien mielestä on hyvin ongelmallinen.
Lakimuutoksen vastustajien mukaan Manner-Kiinassa tapahtuu paljon laittomia pidätyksiä, kidutusta ja virheitä oikeudenkäynneissä.
Suurin pelko on, että Kiinan viranomaiset voisivat viedä mannermaalle Hongkongin demokratiaa vaativia oppositiopoliitikkoja. Lain hyväksyminen olisi vastustajien mielestä uusi osoitus siitä, että Hongkongin juridinen itsemääräämisoikeus kapenee jatkuvasti, kertoo Britannian yleisradio BBC.
Monet tuohtuivat niin, että kertovat lähteneensä marssille ensimmäistä kertaa
Wall Street Journalin toimittaja sanoo Twitterissä, että monet hänen tapaamansa ihmiset olivat mielenosoituksessa ensimmäistä kertaa, koska heidän mielestään ehdotettu laki muuttaisi Hongkongin vapauksia perustavanlaatuisesti.
Myös uutistoimisto Reuters kertoo monien sanoneen, että kyseessä on heidän ensimmäinen mielenosoituksensa. Yli kolmenkymmenen asteen helteessä mieltään osoittivat niin nuoremmat kuin vanhemmat ihmiset.
– Tulin tänne taistelemaan, pyörätuolissa istunut 78-vuotias Lai sanoi uutistoimisto Reutersille.
Opettaja Garry Chiu oli ottanut mukaan vaimonsa ja 1-vuotiaan tyttärensä.
– Tässä ei ole enää kyse minusta. Minun on pelastettava tyttäreni. Jos tätä lakia sovelletaan, kuka tahansa voi kadota Hongkongista. Kukaan ei saa oikeutta Kiinassa. Tiedämme, ettei siellä ole ihmisoikeuksia, Chiu sanoi Reutersille.
Illalla Suomen aikaa uutistoimistot AFP ja Reuters raportoivat, että poliisi ja mielenosoittajat olivat ottaneet yhteen. Uutistoimistojen mukaan poliisi käytti pamppuja ja pippurisumutetta yrittäessään karkottaa mielenosoittajia parlamenttirakennuksen edustalta.
Mielenosoittajat puolestaan heittelivät pulloja, AFP:n toimittaja kertoi.
Reutersin mukaan yöllä paikallista aikaa paikalla oli useita satoja mellakkapoliiseja, joilla oli varusteinaan pamppuja, kilpiä, kyynelkaasua ja pippurisumutetta. Reutersin silminnäkijät arvioivat, että mielenosoittajia oli vastaava määrä.
Useat ihmiset molemmilta puolilta vaikuttivat loukkaantuneilta, Reuters kertoi.
Taiwanissa epäilty murha yhtenä perusteluna
Lakia puolustava Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam vakuuttaa, että lakiesitykseen on kirjattu, ettei sitä voida käyttää poliittisena tai uskonnollisena painostuskeinona. Jokainen karkotus käsiteltäisiin oikeudessa tapauskohtaisesti.
BBC:n mukaan karkotukset koskisivat murhan ja raiskauksen kaltaisia rikoksia. Vaatimuksena olisi, että rikoksesta voitaisiin määrätä vähintään seitsemän vuoden vankeustuomio.
Uusi laki mahdollistaisi luovutukset Kiinan lisäksi myös Taiwaniin ja Macaoon.
Yksi taustalla vaikuttava tapaus liittyy hongkongilaiseen mieheen, jonka epäillään murhanneen tyttöystävänsä Taiwanissa. Mies pakeni Hongkongiin ja Taiwan haluaisi hänet takaisin oikeudenkäyntiä varten.
Lam on kehottanut nopeisiin toimiin, jotta mies voidaan luovuttaa Taiwaniin. Hongkongilla on tällä hetkellä noin kaksikymmentä karkotussopimusta eri maiden kanssa, mutta Taiwan ei niihin kuulu.
Protestit toimivat vuonna 2003
Edellisen kerran Hongkongissa on nähty näin suuria mielenosoituksia vuonna 2003, jolloin ihmiset vastustivat turvallisuuslakeja, jotka protestien seurauksena hyllytettiin.
Pitkään Britannian vallan alla ollut Hongkong siirtyi Kiinan alaisuuteen vuonna 1997. Sillä on silti paljon autonomiaa ja esimerkiksi omat lakinsa, oikeusjärjestelmänsä ja kansalaisvapautensa.
Muokkaus 15:15: Tekstiä päivitetty lisätiedoilla ja muokattu kauttaaltaan, muokattu 19:44 ja 21:45 tiedoilla yhteenotoista.