Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tutkimus: Mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa

Suomessa tilanne ei ole yhtä paha kuin maailmalla, koska juomavesi on hyvälaatuista.

Mikromuovin palasia.
Mikromuovia ihmisen elimistöön kertyy ruoasta sekä pullo- ja hanavedestä. Kuva: AOP
Marika Harjumaa
Avaa Yle-sovelluksessa

Ihmisen elimistöön päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa, ilmenee WWF:n julkistamasta maailmanlaajuisesta raportista.

Viisi grammaa vastaa määrältään yhtä pankkikorttia. Kuukausittain mikromuovia päätyy yksittäisen ihmisen elimistöön noin 21 grammaa ja vuodessa jopa 250 grammaa.

Suurin yksittäinen mikromuovien lähde on juomavesi, mutta suomalaisia suojelee veden hyvä laatu.

Newcastlen yliopiston tutkimusraportti kokoaa yhteen yli 50 muovitutkimuksen tulokset ja antaa maailmanlaajuisen arvion muoviroskan päätymisestä ihmisiin.

Raportti vaatiikin hallituksia ottamaan vastuun tilanteesta ja koko ketjusta valmistajista kuluttajiin.

– WWF vaatii maailman päättäjiä solmimaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen, joka lopettaisi muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä, WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo tiedotteessa.

Lue myös:Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle

Yhdysvalloissa ja Intiassa paljon muovia juomavedessä

Mikromuovia päätyy ihmiselimistöön ruoasta sekä pullo- ja hanavedestä.

Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin.

Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.

Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat hyviä. Suomalaisetkaan eivät kuitenkaan saa synninpäästöä, sillä kuluttajien muovipakkauksista vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen.

– Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä. Vesilaitosten valmistaman juomaveden muovipitoisuutta tutkitaan parhaillaan, Soirinsuo muistuttaa.

Lue myös:Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

No Plastic in Nature: Assessing Plastic Ingestion from Nature to People -raporttiin voi tutustua täällä.

Lue seuraavaksi:

Kari Nurmi
Kari "Ruffe" Nurmi on seikkaillut merillä ja purjehtinut yli 30 vuotta. Hänellä on ollut käytössään koko ajan sama vene, sekin nimeltään Ruffe. Kuva: Antro Valo / Yle

Mies seilasi laiturilla 90 kilometriä ja tajusi, että jotain pitää tehdä – purjehtii nyt läpi koko rannikon ja poimii matkallaan muoviroskat

Minne muovijäte päätyy, kun Kiina ei enää ota sitä vastaan? Ympäristöjärjestöjen raportti: Kaakkois-Aasiaan ja kaatopaikoille

Tutkimus: Nenäinniemen puhdistamo poistaa 99 prosenttia jäteveden mikromuoveista

Tässäkö ratkaisu saarivaltioiden muoviongelmaan? Vaasalaisyritys kehittää konteista koottavia jätteenpolttolaitoksia

Suosittelemme sinulle