Valtiovarainministeriön (VM) tänään julkaisema ennuste lupaa Suomen taloudelle edelleen hidastuvaa menoa. Lähivuosina kasvu on enää noin prosentin vauhdissa.
Uuden ennusteen esitteli ministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
VM on heikentänyt ennustettaan moneen otteeseen. Spolander muistutti, että ennusteessa ei ole vielä mukana uuden hallituksen toimista johtuvia vaikutuksia.
Näin ministeriö on leikannut ennustetaan talouskasvusta
| BKT | Ennuste nyt | Ennuste keväällä | Ennuste vuosi sitten |
| 2019 | 1,6 | 1,7 | 1,8 |
| 2020 | 1,2 | 1,4 | 1,7 |
| 2021 | 1,1 | 1,2 | |
| 2022-23 | alle 1 | alle 1 |
Myös Suomen Pankki ennusti viime viikolla samansuuntaista mutta hiukan maltillisempaa talouden hidastumista.
"Ei synkkää"
Mikko Spolander luonnehtii talouden kehitysvaihetta "normaaliksi".
– Kasvu jatkuu, mutta tasaantuu. Tämä ei ole synkkä kuva, vaan korkeasuhdanteen jälkeen laskeudutaan tasolle, joka talouden rakenteiden rajoissa on mahdollista.
Hän korostaa, että nyt ei ennusteta taantumaa.
Tosin lähellä sitä ennuste liikkuu.
Ennusteessa varoitetaan riskeistä maailmankaupan voimakkaaseen hidastumiseen "USA:n kauppapolitiikan vaikean ennustettavuuden" takia.
Myös Britannian sopimukseton EU-ero heikentäisi Euroopan näkymiä ja Italian talousriskit voivat iskeä euroalueella ikävästi, ministeriö listaa ennustetta uhkaavia tekijöitä.
Talouden ydinkysymyksenä on edelleen se, miten työt ja työntekijät löytäisivät toisensa.
– Nyt työllisyyden kasvulle ei olla saamassa vetoapua talouden kasvusta, eikä varsinkaan jos maailman talous ajautuisi taantumaan, Spolander kuvasi.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) kommentoi lyhyesti Naantalissa VM:n ennustetta, joka lupaa 73,5 prosentin työllisyysastetta vuodelle 2021 . Rinteen mukaan nyt "ura oikea, mutta tahtia täytyy tiivistää".
– Se on plus 40 000 työpaikkaa tähän hetkeen verrattuna. Se on hyvä juttu, mutta sieltä puuttuu se 60 000, jota me lähdemme tavoittelemaan vuoteen 2023 mennessä, Rinne sanoi.
Hallituksen toimia odotellessa
VM:ssä toivotaan nyt, että hallitusohjelmassa luvattu työllisyyden lisäämiskeinojen hakeminen työmarkkinajärjesteöjen kanssa tuottaa tulosta juuri kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.
– Työvoiman riittävyys ei saisi muodostua kasvun rajoittajaksi.
VM:n finanssineuvos Marja Paavonen arvioi, että 75 prosentin työllisyysastetavoite voidaan saavuttaa, mutta oleellista on se, perustuuko talouden kasvu työllisyyteen tai tuottavuuden kasvuun.
Ennusteessa tavoitteeseen yltämiseen ei vielä uskota. Tilanne kyllä kohenee, mutta ei tavoitteen mukaisella vauhdilla.
| VM:n työllisyysennuste | 2019 | 2020 | 2021 |
| Työllisyysaste, % | 72,6 | 73,2 | 73,5 |
| Työttömyysaste, % | 6,6 | 6,3 | 6,2 |
Perusoletuksena on, että työllisyystavoitteeseen pääseminen vaatisi noin prosenttiyksikön kovempaa kasvua, kuin nyt on ennustettu. VM:n mukaan julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen pysäyttäminen on mahdollista, mutta se vaatisi 75 prosentin työllisyysastetta.
Lisäksi hiipuva meno vaikeuttaa velkatilannetta pian uudelleen. VM:n mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyykin vähitellen uudelleen kasvuun mm. väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvun takia.
Euroopan suuret hidastuvat
Suomessa talous kasvaa ennusteiden mukaan suuria EU-maita nopeammin myös ensi vuonna, vaikka kasvu hyyytykin nopeasti.
Danske Bankin tänään julkaiseman oman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna vain 1,0 prosenttia. Aiemmassa ennusteessa luvut olivat 1,7 ja 1,2 prosenttia.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan ennusteita joudutaan säätämään alaspäin, koska suomalaiset kotitaloudet ovat alkaneet jarrutella kuluttamistaan.
– Kotitaloudet ovat nyt entistä varovaisempia, vaikka ostovoima on lisääntynyt. Nyt säästetään enemmän kuin ennen.
Varovaisuuden taustalla on kansainvälisen talouden epävarmuus, jota kauppasodan pelko lietsoo. Se on myös syynä siihen, että kotimaisen kulutuksen lisäksi vienninkään vedon varaan ei voi kasvuodotuksia laskea.
Työllisyystavoitteen keinot puuttuvat
Kuoppamäen mukaan Suomen talouskasvun hidastuminen tekee vaikean 75:n prosentin työllisyysastetavoitteen vielä vaikeammaksi.
– Työllisyyden parantaminen edellyttäisi lisätoimia ja niitä ei hallitusohjelmassa ole. Epäilen, että tässä suhdannetilanteessa tavoitetta ei saavuteta.
Vaikka moni ala on valittanut työvoimapulaa, se ei ole johtanut ainakaan laajasti palkkojen nousemiseen. Tuoreimpien tietojen mukaan palkat ovat nousseet alkuvuonna noin 2,5 prosenttia. Se on Kuoppamäen mukaan vielä kohtuullista.
– Yli kolmeen prosenttiin ei ole varaa. Tärkeää olisi tehdä maltilliset yleiskorotukset ja jättää paikalliseen sopimiseen korotusvaraa, hän vinkkaa tuleviin työehtoneuvotteluihin.