Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran pöydälle ilmestyi jokin aika sitten erikoinen tapaus. Kaksi ammattikorkeakoulun opettajaa sai erilaista palkkaa. Toinen opettaa teknistä työtä ja toinen sosiaali- ja terveysalaa.
Palkoissa oli suuri ero. Teknisen työn opettajan palkka oli parempi. Tämä on yksi esimerkki, miten työn arvostus vaikuttaa siihen, miten paljon työstä maksetaan.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus haluaa muutoksia palkkatasa-arvoon, perhevapaisiin ja syrjintään raskauden aikana. Palkkojen avoimuus halutaan kirjata lakiin.
Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa tasa-arvo mainittiin viisi kertaa, mutta ohjelman sivumääräkin oli huomattavasti pienempi. Rinteen hallitusohjelma on kaikkien aikojen pisin.
Korjattavaa riittää
Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara antoi ennen joulua eduskunnalle kertomuksen tasa-arvon tilasta. (siirryt toiseen palveluun)Siinä kerrottiin syrjinnästä työelämässä, sukupuolivähemmistöjen asemasta, vihapuheesta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Mukana oli pitkä lista suosituksia. Maarianvaara ilahtui, kun huomasi, miten monet niistä on kirjattu hallituksen ohjelmaan.
– Kyllä tässä varsin iso loikka otettu eteenpäin. Edellisen hallituksen ohjelmassa tasa-arvosta oli vain mainintoja, Maarianvaara sanoo.
Tasa-arvovaltuutettu odottaa nyt hallitukselta napakkaa tasa-arvo-ohjelmaa. Sen toteutumista pitää myös seurata.
Palkkatietojen avaaminen tekee kipeää
Paljon onkin vielä tehtävää.
Sipilän hallitus ei päässyt yksimielisyyteen perhevapaiden uudistamisesta.
Myös palkkojen avoimuutta pohtinut kolmikantainen työryhmä joutui heittämään pyyhkeen kehään.
Palkka-avoimuus tarkoittaa sitä, että työntekijöiden edustaja saisi tietoa siitä, miten paljon samasta työstä työpaikalla maksetaan. Näin voitaisiin puuttua perusteettomiin palkkaeroihin.
Työantajapuoli ei halunnut lisätä palkka-avoimuutta lakiteitse. Sitten hajosi Sipilän hallitus ja aika loppui kesken.
Palkkoihin avoimuutta lakien avulla?
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto uskoo, että asia etenee nyt, kun tasa-arvon edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
– Palkka-avoimuutta voisi lisätä niin, että henkilöstön edustaja saisi tiedot koko henkilöstöstä. Jos sukupuolten välillä on nyt eroja, siihen on hyvin vaikeaa päästä kiinni.
Työnantajaa edustava Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että työntekijällä on oikeus saada tietää, miten palkka nousee ja kuinka erilaisia lisiä maksetaan.
Mutta siinä menee raja.
EK:n työelämäjohtaja Ilkka Oksala vetoaa tutkimukseen, jonka mukaan 60 prosenttia työntekijöistä ei halua palkkoja julkisiksi.
– On kokonaan eri asia, että annetaan työntekijälle oikeus urkkia toisen työntekijän palkkoja. Sitä en pidä viisaana, Oksala sanoo.
Tällä hetkellä tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada työntekijöiden palkkatietoja, jos hän epäilee, että työpaikalla on palkkasyrjintää. Työntekijäjärjestöjen mielestä se on byrokraattista ja työlästä, mutta eivät nekään ole ajaneet kaikille työntekijöille avoimia palkkatietoja, vaan tiedot saisi henkilöstön edustaja.
Irti raskausajan syrjinnästä
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus raskausajan syrjinnän poistamisesta. STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Katarina Murto pitää kirjausta tervetulleena.
– Raskauden vuoksi määräaikaisia työsuhteita ei jatketa. Perhevapaalta työhön palaaville tehdään yllättäviäkin työtehtävien muutoksia, Murto sanoo.
Työntekijä- ja työnantajapuoli ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: perhevapaauudistus jäi hallitusohjelmassa puolitiehen. STTK:n Murto antaa kiitosta siitä, että hallitus aikoo lisätä isille tarkoitettuja kiintiöitä ja helpottaa vapaaehtoista osa-aikatyötä.
Kotihoidontukeen hallitus ei aio puuttua. Se on perinteisesti keskustan lempilapsi.
Ylen selvityksen mukaan sitä käytetään eniten keskustan vahvoilla alueilla.
– Kotihoidontuen pitäisi olla mukana kokonaisuudessa, jotta naisten työmarkkina-asema paranisi. Sillä on vaikutuksia myös naisten eläkekertymään, STTK:n Murto sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto: "Mikään ei muutu"
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto ei kiitoksia jakele. Kotihoidontuki olisi Oksalan mukaan pitänyt leikata nykyisestä kolmesta vuodesta puoleentoista vuoteen.
– Kotihoidontukea käyttävät naiset, joiden työmarkkina-asema on jo entuudestaan huono. Perhevapaat olisi pitänyt jakaa tasan miesten ja naisten naisten kesken. Nyt näyttää siltä, että mikään ei muutu, Oksala sanoo.
Hallitus on kutsunut työmarkkinajärjestöt tapaamiseen ensi viikolla. Tarkoitus on pohtia, miten Suomeen saadaan 60 000 uutta työpaikkaa.
Tämä työ alkanee kunnolla vasta kesälomien jälkeen.
Lisää aiheesta: