Lisääntyneen matkustamisen ja kansainvälisen kaupan myötä tuholaisten leviämisen kannalta pitää olla valppaana jatkuvasti. Euroopan laajuisella lainsäädännöllä pyritään ehkäisemään, etteivät pahimmat tuholaiset pääse tuontimaasta Euroopan markkinoille.
– Jos me olemme analysoineet, että tavaraerä on riski ja tuholainen saattaa olla mukana, vaaditaan tuontimaalta todistus, että se on tarkastettu tuholaisten osalta. Toinen vaatimus voisi olla, että tavaraerä on käsitelty niin ettei tuholainen selviä hengissä uudelle alueelle, kertoo kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC, International Plant Protection Convention) entinen puheenjohtaja Ralf Lopian.
Lopian työskentelee maa-ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijana ja hänelle kuuluvat kansainväliset kasvinterveysasiat. Hän on vuosien saatossa huomannut, että tuholaislista on kasvanut pitkäksi, kun kolmansista maista tuoduista tuontieristä on löytynyt analysoinnin perusteella mahdollisia riskituholaisia.
Ruokakatastrofeja on ollut ja uusia uhkia olemassa
Irlantia koetteli paha nälänhätä 1840-luvulla, kun Pohjois-Amerikasta levisi maahan perunarutto. Nälänhätään kuoli arviolta miljoona ihmistä.
– En usko, että nykyaikana voisi Euroopassa tulla yhtä kovaa nälänhätää tuholaisten takia. Nyt kuitenkin Afrikassa leviävän tuholaismadon kanssa pitää olla tarkkana. Se pääsi leviämään sinne Pohjois-Amerikasta vuonna 2016, ja ruokaturvallisuus ei ole yhtä hyvä. Tuholaismadon tuhoaminen on kova haaste.
Ralf Lopianin mukaan tuholaismato on levinnyt koko Afrikkaan ja myös Aasiaan. Se syö alueille tärkeää maissia. Madolle ei ole vielä virallista suomenkielistä nimeä, mutta englanniksi se on Fall Armyworm; Spodoptera frugiperda. Tarkemmin ottaen kyseessä on yökkösten heimoon kuuluva perhosen toukka.
– Se on ruokaturvallisuuden kannalta Afrikassa ja Aasiassa erittäin huono uutinen. Jos tilanne kehittyy pahaksi, niin kyllä Eurooppa on se, jonne ruoan perässä tullaan. Jos se pääsee leviämään maissipellolle, se voi tuhota koko sadon.
Suomessa tilanne parempi
Suomessa tilanne on tuholaisten kannalta parempi. Pahimmat uhkat pysyvät muualla sään ansiosta, mutta jatkuvasti tarkkaillaan, koska tuholaisilla ei ole "passia".
– Meidän ilmastomme ei salli monien tuholaisten selvitä Suomen talvesta. Ilmastonmuutos saattaa kuitenkin muuttaa tilannetta siten, että jos lämpenee, uudet tuholaistet voivat selvitä talvistakin.
Suomessa leviää hankalia tuholaisia varsinkin puissa.
– Enemmän ja enemmän metsissä leviää kirjanpainajakuoriainen, joka tuhoaa kuusia. Se nyt yleisempi leutojen talvien ja kuumien kesien takia kuin 20 vuotta sitten.
Tuholainen uudella alueella paha
Uudelle mantereelle levinnyt tuholainen voi saada pahaa jälkeä sadolle, mutta alkuperäisellä alueella se ei tuhoakaan satoa niin paljoa. Ralf Lopian kertoo syyn.
– Isäntäkasvi kehittää omassa ekosysteemissään toleranssin tai resistenssin eli suojan tuholaista vastaan. Se syö kasvia vain vähän ja toleranssi on silloin hyvä. Mutta kun tuholainen tulee uudelle alueelle ja uuteen kasviin, niin balanssia ei enää ole ja se voi olla erittäin vaarallinen uudelle kasville.
Kansainvälinen kauppa ja turismi ovat syitä, miksi tuholaiset pääsevät uusille paikoille hyvin helposti.
– Joskus ei tapahdu mitään, mutta toisinaan tuholaiset saavat valtavaa tuhoa aikaan. Tuholaiset liikkuvat koko ajan.
Juttua täydennetty 8.7. klo 9:54: Täydennetty, että kyseessä on kyseessä on yökkösten heimoon kuuluva perhosen toukka.
Lue lisää:
Uusi tuhohyönteinen hävittää satoja Afrikassa – tulee Välimerelle muutamassa vuodessa?