Lilla Båtskärin saari Ahvenanmaan eteläosissa on uuden ajan kynnyksellä.
Parin hehtaarin kokoinen saari on yksi niistä paikoista, joista sodasta selvinnyt Suomi haki uutta kasvua ja elämäntapaa.
– Missä tapahtui Ahvenanmaan ainoa rautatieonnettomuus, kysyy saarella ja sen lähistöllä tuulivoimaloita pyörittävän Allwindsin toimitusjohtaja Henrik Lindqvist.
1950-luvun loppupuolella Vuoksenniska-yhtiö avasi saarelle rautamalmikaivoksen, mutta sulki sen jo vuonna 1960. Sulkeminen ei kuitenkaan johtunut Lindqvistin mainitsemasta junaonnettomuudesta, vaan malmin louhinnan kannattamattomuudesta.
Nyt samalta saarelta haetaan uutta kasvua päästöttömän energiantuotannon säätövoimasta. Ahtaisiin kaivoskuiluihin kaavaillaan ainakin kokeilumielessä uutta sampoa, eräänlaista ikiliikkujaa.
Maakunnassa ei ole vesiputouksia, mutta tuulivoimaa on. Suunnitelmien mukaan tuulella ja osin myös auringolla vettä voitaisiin pumpata ylös ja laskea sähkön tuottamista varten alas kuiluun silloin, kun on tyyntä. Vesivoiman tavoin kaivosputous jauhaa generaattoreilla sähköä.
Ensimmäinen yritys ratkoa haasteita ihmisten arjessa
Kaivoksen voimala olisi pieni osa koko Ahvenanmaalla kokeiltavaa uusiutuvan energian hanketta.
Suomen mitassa ainutlaatuisesta kokeilusta haetaan mallia siihen, mihin niin meillä kuin maailmallakin ollaan hyvin todennäköisesti siirtymässä ensi vuosikymmenellä.
Tekniikoita ja niiden mukanaan tuomaa uutta elämäntapaa kokeillaan Suomessa ensimmäistä kertaa osana ihmisten arkea.
Tutkimuslaitosten lisäksi mukana on alan yrityksiä, kuten Wärtsilä, Valmet ja ABB. Yritykset hakevat oppia omaan tuotekehittelyynsä ja tavoitteena on mahdollisesti tuotteistaa ja viedä kokonaista mallia maailmalle.
Ahvenanmaa voisi tuottaa kaiken sähkön ja ylikin tuulella
Ahvenanmaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan pitkälti tuulen varaan.
Viidennes maakunnassa tarvittavasta sähköstä tehdään nyt tuulella, mutta jatkossa osuus voi olla kymmenkertainen. Vielä tällä hetkellä suurin osa Ahvenanmaan sähköstä tulee kaapelia pitkin Ruotsista.
Henrik Lindqvist uskoo, että jo aiemmin suunniteltujen tuulimyllyjen toteutuminen Eckerön rannoille kolminkertaistaisi tuulituotannon maakunnassa melko nopeasti.
Myllyt odottavat pääsyä mukaan maakunnan uuteen tukipakettiin, joka voi olla käytössä jo tänä vuonna. Tukipaketin avulla uusiutuvan energian tuotanto voisi kolminkertaistua seuraavien reilun kymmenen vuoden aikana.
Tuulivoimayrittäjä näkisi mielellään myös vielä suurempien suunnitelmien toteutuvan. Satojen miljoonien hanke on kuitenkin Lindqvistin mukaan liian suuri, jotta se mahtuisi tukipakettiin.
– Meillä on ollut piirustuspöydällä itäiseen saaristoon hanke, jolla voidaan tuottaa yhdessä valmiiden voimaloiden kanssa kaksi kertaa koko maakunnan sähkön tarve. Nämä haluan nähdä, ennen kuin olen eläkkeellä.
Jos isot hankkeet toteutuvat, Ahvenanmaa tuottaisi lähemmäs 200 megawattituntia sähköä vuodessa noin 60 tuulivoimalalla. Jo paljon ennen sitä saarimaakunnasta tulisi sähkön viejä Suomeen ja Ruotsiin.
Varsinaista merituulivoimaa maakuntaan ei olla suunnittelemassa, sillä alueelta löytyy paljon luotoja tai saaria, joille tuulimyllyjä voi rakentaa huomattavasti halvemmalla kuin avomerelle.
Kalliit akkuvarastot vain osa ratkaisua
Ahvenanmaan hanketta varten on selvitetty, kuinka paljon energiaa tuulettomina päivinä tarvitaan.
Ahvenanmaalla on joka vuosi keskimäärin kuusi tälläistä päivää, ja näille päiville tarvitaan energiaa jostain. Hankalaksi yhtälön tekee se, että yleensä tuulettomat päivät osuvat paukkupakkasten aikaan, jolloin myös energian tarve on suurinta.
Ahvenanmaan sähkövaje tai kuoppa on vuosittain kuuden gigawattitunnin kokoinen.
Jo hankkeen alkuvaiheessa on selvinnyt, että energiaa ei kannata varastoida pelkästään akkuihin.
– Akut tulevat olemaan liian kalliita liian pitkään, jotta ne voisivat tässä vaiheessa toimia aidosti säätövoimana isossa mitassa, arvioi toimitusjohtaja Berndt Schalin hanketta vetävästä Flexensistä.
Flexensin omistavat puoliksi suomalaiset alan yritykset ja ahvenanmaalaiset energia-alan toimijat, kuten Allwinds.
Schalin kumppaneineen on arvioinut, että nykyhinnoilla energiakuopan täyttöön vaadittavat akkukontit maksaisivat lähemmäs kaksi miljardia euroa.
Ja vaikka hinnat tippuisivat Tesla-sähköautoistaan tunnetun Elon Muskin kaavailemaan lähemmäs 100 euron kilowattituntiin, hintalappu olisi silti noin 600 miljoonaa euroa.
On siis keksittävä muita varastointitapoja.
Lilla Båtskärin vanha kaivos on yksi osa Ahvenanmaan energiavarastoja. Kaivosvarastolla ei kuitenkaan pärjätä kuin hetki energiapulassa.
Tärkeämpi kaivosputous on erityisesti siinä, että sen avulla sähköverkkoon ei synny suuria tehovaihteluita tuulivoiman tai muun sään mukaan vaihtelevan tuotannon takia.
Varastointitapoja haetaan isolla rahalla
Energian varastointia mietitään tällä hetkellä kuumeisesti muuallakin kuin Ahvenanmaalla.
Muun muassa miljardööri Bill Gates rahoineen tekee tutkimusyhteistyötä EU:n kanssa ja rahoittaa tutkimusta, jossa haetaan halvempia vaihtoehtoja litium-akuille.
Uusiutuvaa energiaa aiotaan Ahvenanmaalla varastoida Schalinin mukaan aluksi mahdollisimman paljon kaukolämpöverkkoon. Yksi säilöntäpaikka voisivat olla myös kotien maalampökaivot. Lämmön varastointia voisi myös vaatia esimerkiksi kiinteistöiltä.
Energian varastointi lämmöksi on Schalinin mukaan tällä hetkellä kymmenen kertaa halvempaa kuin akkujen käyttö.
– Kaukolämpöverkoissa meillä on jo iso lämpöakku. On olemassa tapoja varastoida lämpöä ja ne tavat kehittyvät kovaa vauhtia. Myös hajautetun tuotannon ratkaisut tulevat halvemmiksi, mikä voi mahdollistaa myös energiaomavaraiset omakotitalot.
Myös autojen akuista on puhuttu osana varastointiratkaisua. Niiden varasto on Schalinin mukaan kuitenkin vielä – ja mahdollisesti jatkossakin – häviävän pieni koko energian tarvetta ajatellen.
Erilaisten varastojen lisäksi Ahvenanmaalle ja myös muualle tarvitaan kysyntäjoustoa sekä energian käytön tehostamista ja vähentämistä. Joustoilla säädellään käyttäjien kulutusta kovan kulutuksen aikoina.
Ahvenanmaan hanke on täynnä erilaisia kokeiluja, joilla voi olla merkitystä tulevaisuuden energiahuollossa. Schalinin mukaan kysyntäjoustomarkkinoiden kehittämisen lisäksi tavoitteena on esimerkiksi sähköistää liikennettä mahdollisesti vetykaasun avulla.
Uusiutuvalla sähköllä tuotettua kaasua aiotaan käyttää Schalinin mukaan ainakin maakunnan yhteysaluksissa.
– Tänne halutaan vetylauttaprojekti, ja tulemme siinä varmasti onnistumaan.
Tällä hetkellä saaren lauttaliikenne, ja etenkin isot risteilijät, keikuttavat pahasti 30 000 asukkaan kokeiluyhteiskunnan hiilivapaustavoitteita.
Saarella ei ole lisäksi nimeksikään joukkoliikennettä, vaan liikkuminen on asukkaiden omien, enemmän tai vähemmän vanhempien autojen varassa.
Ahvenanmaa on asettanut itselleen virallisesti seitsemän kestävän kehityksen strategista tavoitetta. Sen lisäksi, että maakunta aikoo kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotannon vuoteen 2030 mennessä, tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla samassa ajassa.
Lue myös:
Tutkijaryhmä lyö laskelmat pöytään – Suomeen rakennettava yli 100 000 aurinkovoimalaa 2050 mennessä
Sähkön siirtolaskutukseen kaavaillaan tuntuvaa muutosta – Työryhmä ehdottaa yösähköstä luopumista