Yhdeksän ja puolen vuoden henkirikostuomiotaan suorittava Tiia Civil on viimeiset kaksi vuotta ollut Laukaan avovankilassa. Hän sai tuomionsa taposta. Ensikertalaisena hänellä on puolet vankeustuomiosta suoritettavana. Ensimmäiset reilut kaksi vuotta hän vietti suljetussa vankilassa, jossa päivärytmi oli kellon tarkasti aina samanlainen.
– Se oli suurta yksinäisyyttä. Ympärillä pyöri vain vankilan henkilökuntaa ja muita vankeja. Ei se valmistanut millään tavalla vapautumiseen.
Civil kuntoutti suljetussa vankilassa itseään aktiivisesti. Hän työsti päihdeongelmaansa ja rikostaan. Hän kävi itsetuntemuskursseja ja teki vankilassa myös koko ajan töitä.
Pääsy avovankilaan oli suuri helpotus: ero suljetun vankilan ja avovankilan välillä on hänen mukaansa valtava.
– Täällä avovankilassa olen päässyt rakentamaan tulevaisuuttani. Olen saanut kouluttautua ja olla vankilan ulkopuolella töissä. Nyt tiedän, että pärjään vapauduttuani paremmin kuin jos olisin ollut koko ajan suljetussa vankilassa.
Civil on erityisen tyytyväinen tukiverkostoon, jonka on saanut muodostettua oltuaan vankilan ulkopuolella ihmisten kanssa tekemisissä. Hän on toiminut Väentupa ry:ssä päihdeongelmaisten ohjaajana ja kokemusasiantuntijana.
Laukaan avovankilassa keskitytään tukemaan vankien paluuta siviilielämään. Rikosseuraamuslaitos (Rise) pyrkii lisäämään tällaista tukea vangeille koko maassa.
Jyväskylän uudesta vankilasta mallia muille
Laukaan avovankilan toiminta päättyy, ja toiminta siirtyy Jyväskylän keskustan tuntumaan Tourulaan. Rakenteilla oleva Risen Jyväskylän kampus tulee olemaan malliesimerkki tulevaisuuden vankilasta.
Rikosseuraamuslaitos haluaa keskittää vankiloita kasvukeskuksiin seuraten muuta väestökehitystä. Suurissa kaupungeissa sijaitsevat myös vankiloiden yhteistyökumppanit, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä oppilaitokset. Lisäksi kaupungeissa on helpompi saada palkattua henkilökuntaa.
Vankien opiskelu jatkossa lisääntyy.
– Olemme lähteneet jo täällä Laukaassa työstämään sitä, että kaikki meidän toiminnot opinnollistetaan. Teemme jo tällä hetkellä tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Gradian kanssa ja yhteistyö tulee entisestään tiivistymään, sanoo Laukaan vankilan ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tuula Tarvainen.
Laukaan avovankilassa vangit ovat voineet jo suorittaa puun pintakäsittelyopintoja. Työpajalla kunnostetaan vanhoja ovia ja ikkunoita. Tarkkaa käsityötä vaativa työ auttaa vankeja oppimaan työelämän taitoja.
Tähän saakka opettaja on tullut Gradialta pitämään teoriatunteja paikan päälle vankilaan, mutta uudessa yksikössä Jyväskylässä vangit menevät suorittamaan teoriatunnit oppilaitoksiin.
Kaupungissa enemmän houkutuksia
Kaupungeissa houkutuksia saattaa olla enemmän. Esimerkiksi päihderiippuvuudesta kärsivälle vangille suuremmassa kaupungissa voi olla enemmän riskiä sortua päihteisiin. Rikosseuraamuslaitoksessa tiedostetaan lisääntyvät riskit.
– Ne tukipalvelut, joiden kautta vanki pystyy opiskelemaan ja palaamaan takaisin normaali elämään, niin ovat kuitenkin isompi tekijä siinä kuin ne mahdolliset riskejä aiheuttavat asiat. Mutta riskit täytyy tietenkin tunnistaa, sanoo Risen kehitysjohtaja Pauli Nieminen.
Laukaan avovankilan johtajan Tuula Tarvaisen mukaan avoimemmissa olosuhteissa on kuitenkin hyvä kehittää itsekuria.
– Vapautuminen on kuitenkin jo hyvin lähellä silloin, kun ollaan avovankilassa. Houkutukset ovat yksi asia, jonka kanssa pitää oppia elämään, sanoo Tarvainen.
– Jos itsekontrollissa on ongelmia, niin silloin vanki voidaan ottaa vielä takaisin suljettuun laitokseen. Siellä voidaan sitten miettiä, minkälaisia asioita pitää vielä opiskella, jotta siviiliin palaaminen onnistuu, kertoo Risen kehitysjohtaja Pauli Nieminen.
Jyväskylään rakentuva kampus sijaitsee tiiviissä kaupunkiympäristössä. Henkirikostuomiota suorittava Tiia Civil on ollut päihderiippuvainen, ja hän arvostaa enemmän luonnon rauhaa vankilaympäristönä. Laukaan avovankila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vuonteen järven rannalla.
– Tykkään käydä täällä Laukaassa luonnossa esimerkiksi kävelylenkillä. Toki kaupungissa on omat hyvät puolensa, mutta minä pitäisin vankilan mieluummin täällä maaseudulla.
Avovankilat keskustoissa herättää naapureissa huolta
Avovankiloiden lisääntyminen ja siirtyminen kasvukeskuksiin saa aikaan joissakin lähialueiden asukkaissa pelkoa ja huolta. Esimerkiksi Laukaan avovankilan muuttoa Jyväskylän Tourulaan aluksi vastustettiin.
Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen rauhoittaa, että Risen arviointikeskuksessa on pitkälle kehittynyt yksilöllinen vangin arvioiminen. Aina kun vanki siirretään suljetusta laitoksesta avovankilaan, niin hänet arvioidaan tarkasti. Sijoittelusta on saatu hyviä tuloksia.
Myös sähköistä valvontaa aiotaan lisätä. Kaikille vangeille tulee jalkapannat jatkuvaan käyttöön.
– Koko ajan tulee myös uutta tekniikkaa valvontaan. Esimerkiksi etätestaaminen päihdekontrollissa on nykyisin mahdollista. Päihteiden mahdollista käyttöä pystytään seuramaan reaaliaikaisesti, sanoo Nieminen.
Avovankiloissa on Risen kehitysjohtajan mukaan paljon hyviä puolia verrattuna suljettuihin laitoksiin, joissa vangit helposti "laitostuvat". Esimerkiksi vankilakierteen katkaisemisesta on avovankiloissa saatu hyviä tuloksia, mikä vaikuttaa myös kustannusten pienenemiseen.
– Avovankiloista vapautuvat näyttävät uusivan rikoksia vähemmän kuin suljetuista vankiloista tulevat. Jopa 50 prosenttia suljetuista vankiloista vapautuvat uusivat rikoksia, mutta avovankiloissa se on huomattavasti vähäisempää. Toki vankijoukko on myös näissä vankiloissa hyvin erilaista.
Tällä hetkellä Suomen vankiloista suljettuja laitoksia on 15 ja avovankiloita 11. Suljetun ja avovankilan suurin ero on siinä, että avovankilassa valvonta ja asuinolosuhteet ovat vapaammat (MTV).
Rise toimitti vankilaverkostoanalyysin oikeusministeriölle huhtikuussa. Nykyinen 26 vankilan verkosto supistuisi suunnitelmien mukaan 23 vankilaan vuoteen 2035 mennessä ja avovankiloiden määrä lisääntyisi.
Analyysissä Rise esittelee kolme muutakin kehittämisvaihtoa toimitiloilleen (Kaleva), ja toivoo asiaan päätöstä loppuvuodesta.
Pyykin pesua ja ruoan laittoa
Uusia avovankiloita tullaan rakentamaan lisää sitä mukaa, kun vanhojen vankilarakennusten korjaus käy liian kalliiksi. Laukaan avovankilan rakennukset ovat osin peräisin 1930-luvulta. Vanhojen rakennusten korjaus- ja ylläpitokustannukset tulisivat kalliimmaksi kuin uusien tilojen rakentaminen.
Uudessa 60 paikkaisessa Risen Jyväskylän kampuksella vangit saavat olla myös entistä omatoimisimpia. He tulevat laittamaan itse ruokansa, käymään ruokakaupassa ja pesemään myös oman pyykkinsä.
– Heitä tullaan ohjaamaan ruoanlaitossa ja muissa arjen taidoissa. Avovankilassa harjoitellaan ja opiskellaan elämää avoimemmissa olosuhteissa, sanoo Tuula Tarvainen.
Vankeja pyritään kaikin tavoin aktivoimaan lisää ja heille tullaan opettamaan esimerkiksi digitaitoja.
– Jokaisella vangilla on oma rangaistusajan suunnitelma, johon sisältyy muun muassa koulutusta ja työllistämistä koskevia tavoitteita. Rise ei kuitenkaan pysty yksin valmentamaan vankeja rikoksettomuuteen, vaan tarvitsemme siihen kumppaneita ja yhteiskunnan voimakasta tukea.
Tiia Civilillä on enää pari kuukautta vankeutta jäljellä ennen puoli vuotta kestävää koevapautta. Hänellä on vankila-aikana opiskelemansa ja hankkimansa työpaikka päihdeongelmaisten kokemusasiantuntijana valmiina odottamassa. Civil odottaa vapautumistaan luottavaisena.
– Onhan se ihan ääreistärkeetä, että on saanut tehdä töitä. Saa tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan, kun on työpaikka.
Civil odottaa vapautumisessa eniten omaa vapautta ja rauhaa.