Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäellä (kok.) oli kallein vaalikampanja kevään eduskuntavaaleissa.
Vaalirahoitusilmoituksensa (siirryt toiseen palveluun) mukaan Lepomäki panosti vaalikampanjaansa hieman yli 116 000 euroa.
Hän ei käyttänyt lainkaan omia varoja kampanjaansa, vaan valtaosa, noin 88 000 euroa, rahoitettiin raharikkaiden lahjoituksilla.
Lepomäen kampanjaa tukivat muun muassa Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos, startup-sijoittaja Kim Väisänen ja Supercellin omistajiin kuuluva John Derome.
Lepomäki sai yksityishenkilöiden lisäksi lahjoituksia myös siivousväline-, ravintola- ja sijoitusyhtiöltä.
Toiseksi suurin vaalibudjetti oli kokoomuksen uudella kansanedustajalla Heikki Vestmanilla. Hän laittoi kampanjaansa runsas 114 000 euroa. Omaa rahaa paloi 27 000 euroa.
Vestman sai yksityishenkilöiltä tukea 30 000 euroa ja yrityksiltä yli 52 000 euroa. Vestmanin tukijoissa on useita autokauppasuku Laakkosen jäseniä.
Myös kokoomuksen Antti Häkkänen kulutti kampanjaansa melkein 113 000 euroa. Häkkänen keräsi tukea 100 000 euroa sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä, eikä hän käyttänyt omia rahojaan kampanjaan.
Lahjoitetut summat jäivät muutamaa yritystä lukuunottamatta alle ilmoitusrajan.
Sata tonniakaan ei riittänyt aukaisemaan Arkadianmäen ovia
Ensimmäinen rannalle jäänyt ehdokas löytyy sijalta neljä. Varasijalle jääneistä ehdokkaista vaalikampanjaansa törsäsi eniten parkanolainen yrittäjä Kauko Turunen (kd/sit.).
Pirkanmaalla kristillisten listalla ehdolla ollut sitoutumaton Turunen laittoi kampanjaansa yli 112 000 euroa.
Turunen maksoi suurimman osan kampanjakuluistaan, 108 000 euroa itse, vain pieni osa rahoituksesta tuli yksityishenkilöltä ja yrityksiltä.
Myös Hämeen vaalipiirissä varasijalle jääneen Milla Bruneaun (kok.) kampanja maksoi yli 100 000 euroa. Kansanedustajiksi valituista yli 100 000 euroa vaalikampanjaan käyttivät Ruut Sjöblom (kok.) ja Arto Satonen (kok.).
Kymmenen kalleimman kampanjan kärjestä löytyy pääosin kokoomuksen kansanedustajia.
Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kampanja maksoi yli 97 000 euroa, Antti Kurvisen (kesk.) runsas 91 000 ja Timo Heinosen (kok.) 89 000 euroa.
Puoluejohtajista Orpolla kallein kampanja, Halla-aho selvisi 300 eurolla
Useimmat puolueet tukivat puheenjohtajansa vaalikampanjaa jollakin summalla, mutta eivät kaikki.
Puoluejohtajista eniten kampanjaansa panosti kokoomuksen Petteri Orpo, hieman alle 64 000 euroa.
Pääministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne laittoi kampanjaan melkein saman verran, noin 63 000 euroa. Rinteen kampanjan tosin maksoi kokonaan SDP.
Orpo keräsi tukea erityisesti yrityksiltä, 28 000 euroa, mutta yksittäiset summat jäivät ilmoitusrajan alle. Kokoomus tuki suurin piirtein samalla summalla puheenjohtajansa kampanjaa.
Keskustan väistyvä puheenjohtajan Juha Sipilän kampanja maksoi noin 46 000 euroa. Omia rahoja Sipilä laittoi kampanjaan 22 000 euroa. Saman verran rahaa kerättiin yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä. Puolue ei tukenut Sipilän kampanjaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Ahon kampanja tuli tässä joukossa todella halvaksi. Ilmoituksen mukaan kampanjointiin meni vain 307,52 euroa, ja kaikki Halla-ahon omasta pussista.
Vihreiden tuore puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kulutti kampanjaansa 50 700 euroa. Suurin osa varoista tuli yksityisiltä lahjoittajilta. Omia varoja Ohisalo panosti kampanjaan 2 000 euroa. Ohisalon edeltäjä Pekka Haavisto käytti kampanjaansa melkein puolet vähemmän rahaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kampanjaan meni noin 36 000 euroa, josta hän rahoitti itse tuhat euroa. Saman verran rahaa tuli puolueelta. Loppu rahoitus kanavoitiin tukiryhmän kautta, joten vaalirahailmoituksessa on yksilöity vain muutama suurempi lahjoittajayhdistys.
Kristillisten puheenjohtajan Sari Essayahin kampanja maksoi lähes 33 000 euroa. Essayah maksoi kampanjan melkein kokonaan itse.
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kulutti vaaleihin yli 56 000 euroa. Puolet varoista tuli puolueelta, omaa rahaa Henriksson ei käyttänyt lainkaan.
Rahaa voi palaa 43 euroa tai sentti per ääni
Edellisissä eduskuntavaaleissa läpi päässeet ehdokkaat käyttivät kampanjaansa keskimäärin noin 38 000 euroa.
Aina ehdokkaan ei tarvitse käyttää suuria summia päästäkseen kansanedustajaksi vaan myös minibudjetilla voi onnistaa. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon hinta–laatusuhdetta voi pitää varsin hyvänä.
Halla-aho kulutti ylivoimaisesti vähiten rahaa kampanjointiin, 307,52 euroa. Hän keräsi eduskuntavaaleissa 30 596 ääntä, joten yhdelle äänelle tuli hintaa vain sentin verran.
Toiseksi pienimmällä kampanjabudjetilla pääsi läpi kokoomuksen Jaana Pelkonen, 872,34 euroa. Pelkonen panosti itse kampanjaansa alle 400 euroa. Loput tulivat yksityishenkilöltä. Hän sai 10 563 ääntä, joten yhteen ääneen kului rahaa kahdeksan senttiä.
Elina Lepomäen yli 116 00 euron kampanja tuli tässä mielessä paljon kalliimmaksi. Lepomäkeä äänesti vaaleissa 19 292 ihmistä, joten yhteen ääneen satsattiin rahaa noin kuusi euroa.
Tämäkin summa tuntuu pieneltä, jos sitä vertaa varasijalle jääneeseen kristillisten Kauko Turusen kuluihin. Hän sai vaaleissa 2 598 ääntä, joten yhdelle äänelle tuli hintaa yli 43 euroa.
Korjaus klo 12.25: Milla Bruneau (kok.) ei tullut valituksi kansanedustajaksi, joten yli 100 000 euroa vaalikampanjaan käyttäneitä ja varasijalle jääneitä on kaksi.
Lue lisää:
Eduskuntavaalien suurin kampanja Savo-Karjalassa maksoi yli 80 000 euroa
Vaalibudjetteja availtu ennakkoon Hämeessä – osa ehdokkaista maksaa kaiken itse, osa saa tukea