Lääkäri Nemam Ghafouri oli paikalla Irakin kurdialueella elokuussa 2014, kun ääriliike Isis eteni kohti pohjoista ja hyökkäsi jesidien asuttamaan Sinjariin. Sadattuhannet ihmiset pakenivat, ja Ghafouri ryhtyi auttamaan heitä. Sen jälkeen hän on auttanut Isisin uhreja sekä Syyriassa että Irakissa.
Hänen yhdessä muiden lääkäreiden kanssa perustamansa avustusjärjestö muun muassa tarjoaa terveyspalveluja jesidipakolaisille ja avustaa orpolapsia. Ruotsissa asuva Ghafouri on viime vuosina viettänyt pitkiä aikoja Irakin ja Syyrian kurdialueilla ja tavannut lukuisia Isisin terrorin uhreja.
Nyt Isis on menettänyt ainakin maantieteellisen kalifaattinsa, mutta Ghafourin mielestä ajatus kalifaatista elää edelleen ihmisten mielissä. Ja yksi paikka, missä se on voimissaan, on Syyrian kurdialueella sijaitseva al-Holin pakolaisleiri. Sinne on tuotu kymmeniätuhansia Isisin alueilla asuneita naisia ja lapsia. Olot leirillä ovat rankat.
"Al-Hol on helvetti"
– Olen työskennellyt alueella viisi vuotta ja ennen sitä paljon Intiassa ja Afrikassa. Tällaista paikkaa en ole nähnyt aiemmin. Al-Hol on helvetti, Helsingissä vieraileva Nemam Ghafouri kuvailee.
Al-Hol on Ghafourin mielestä helvetti myös siksi, että se on Isisin käsissä.
– Ulkomaalaiset Isis-naiset ovat järjestäytyneet siellä. Voisi sanoa, että kalifaatti on siirretty Isisin viimeisestä linnakkeesta Baghuzista ja pystytetty al-Holiin.
En ole löytänyt ainuttakaan Isis-naista, joka tuntisi katumusta
Nemam Ghafouri, lääkäri
Nemam Ghafouri on huolissaan al-Holissa olevista lapsista, jotka hänen mielestään pitäisi saada pois leiristä nopeasti. Mutta äideille lääkäriltä ei heru sympatiaa.
– En ole löytänyt sieltä ainuttakaan naista, joka tuntisi katumusta siitä, mitä on tapahtunut. Enkä ole kuullut, että kukaan mukaan olisi kuullut naisten katuvan, mitä kalifaatissa tapahtui.
On arvioitu, että perheellisten naisten olisi käytännössä ollut hyvin vaikea poistua Isisin alueelta kerran sinne mentyään. Ylen haastattelussa suomalaisnaiset sanoivat olleensa kalifaatissa kotiäitejä, jotka elivät normaalia elämää, eivätkä osallistuneet mihinkään julmuuksiin. Osa heistä kertoi pyrkineensä pois Isisin alueelta jo aikoja sitten.
Nemam Ghafouri ei nimenomaisesti puhu suomalaisista, mutta korostaa, että al-Holiin päätyneet naiset olivat mukana kalifaatissa loppuun asti. Hänen mielestään lapset olisi erotettava äideistään, koska lapset ovat vaarassa radikalisoitua äitiensä käsittelyssä.
– Tässä ei voi ajatella, että lasten etu on olla äitinsä tai lähisukulaistensa kanssa. Näille lapsille on annettava uusi alku. On katkaistava kaikki yhteydet vanhaan, ja lasten erottaminen äidistään on kaikkein tärkein, Ghafouri sanoo.
Ghafourin mielestä tilanne on poikkeuksellinen ja nyt on pakko ajatella lasten etua.
– Voi kysyä, onko nainen, joka panee uskontonsa lapsensa edun ja turvallisuuden edelle, todella äiti, Ghafouri pohtii.
Jesidinaiset syyttävät Isis-naisia
Nemam Ghafouri on tavannut jesidinaisia, joka olivat Isisin käsissä orjina. Näiden entisten orjien kertomusten perusteella myös Isisin alueelle tulleet ulkomaalaiset naiset osallistuivat jesidinaisten kaltoinkohteluun.
Ghafourin mukaan heitä on rangaistava tästä. Käytännössä se on kuitenkin vaikeaa.
– Voisin tuoda oikeuden eteen 20–30 jesidinaista. He kertoisivat, kuinka Isis-naiset pitivät heistä kiinni, kun miehet raiskasivat heitä. Isis-naiset leikkasivat jesidinaisten hiukset kateudesta ja pahoinpitelivät heitä. Tuomioistuin todennäköisesti päätyisi siihen, että kyseessä on sana sanaa vastaa -tilanne, Nemam Ghafouri selittää suuttuneen oloisena.
Tässä puhutaan sotaoloista ja silloin on toimittava sen mukaisesti
Nemam Ghafouri, lääkäri
Hän ei näe mitään suurta eroa Isisin-taistelijoiden ja heidän puolisoidensa välillä. Ongelmana on pitävien todisteiden hankkiminen.
– Toivon, että naiset voitaisiin tuomita Syyrian kurdialueella tai Irakissa oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä, Nemam Ghafouri sanoo.
Elleivät oikeudenkäynnit onnistu paikallisesti, lähtömaiden on otettava vastuu asiasta ja Nemam Ghafourilla on varsin radikaalilta kuulostava ratkaisuehdotus.
– Tarvitaan poikkeuslaki. Tässä puhutaan sotaoloista ja silloin on toimittava sen mukaisesti. Ehkä te Suomessa voisitte avata tietä tälle, teillä on kokemusta sotaoloista, Nemam Ghafouri miettii.
"Lasten kuljettaminen kotiin onnistuu yhteistyöllä"
Ghafourin mukaan lasten saaminen al-Holista kotimaahan voi olla helpompaa kuin mitä moni ajattelee. Hän itse oli avustamassa seitsemän orpolapsen palauttamisessa Ruotsiin. Kuljetus sujui suhteellisen helposti yhteistyössä paikallisten kurdiviranomaisten kanssa.
– Lapset vietiin Syyrian kurdialueelta Irakin Kurdistanin pääkaupunkiin Erbiliin ja sieltä he lensivät Ruotsiin, Nemam Ghafouri kertoo.
Hänen mielestään yritykset sopia lasten kuljetuksista Syyrian keskushallinnon kanssa kuulostavat hankalilta. Jos lasten kotiin kuljettaminen halutaan hoitaa kansainvälisten avustusjärjestöjen tai Kansainvälisen Punaisen Ristin avustuksella, törmätään kuitenkin siihen ongelmaan, että järjestöt usein asioivat Syyrian hallituksen kanssa. Syyrian kurdien itsehallintoalue ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
Myös Suomessa on esitetty, että vain lapset haettaisiin äitien suostumuksella pois al-Holista, mutta tähänkin liittyy kysymysmerkkejä. Epäselvää on esimerkiksi se, miten Syyrian kurdien hallinto suhtautuu lasten ja vanhempien erottamiseen. Ruotsissa on myös keskusteltu siitä, olisiko äitien al-Holin leirin äärioloissa antama suostumus lasten viemiselle todella pätevä.
Lue lisää:
YK: Kymmenet jesidit selvisivät kolme vuotta kestäneestä Isisin vankeudesta