Taiteen ostaminen elää murrosvaihetta. Varsinkin vanhempi klassinen taide on ammattilaisten mukaan kokenut kriisin. Moni perintötaulusta eroon haluava pettyy, kun työn arvo onkin pelkkää tunnetta.
Intendentti Kasper Hagelstam huutokauppatalo Hagelstam & Co:sta, huutokauppayrittäjä, Hirvaskankaan huutokauppakeisarina tunnettu Aki Palsanmäki ja kokkolalainen taidekeräilijä Erik Forslund neuvovat, mitä tehdä perintötaulujen kanssa.
1. TUNNISTA
Taideteoksen arvo kannattaa selvittää, ettei erehdy myymään tonnin taulua kympillä. Sama pätee myös toisinpäin. Jos tietää arvon, ei maksa ylihintaa taideostoksestaan.
– Netistä löytyy runsaasti kuvia ja tietoa. Myös huutokauppakamarit tekevät arvioita. Meille tulee kymmeniä yhteydenottoja päivittäin verkkosivujemme tai sähköpostin kautta, kertoo Kasper Hagelstam.
Karkeasti arvioiden vähintään puolet kaikista yhteydenottajista pettyvät, kun vaarin komealla taululla onkin vain tunnearvo, jos sitäkään.
2. MYY
Ikääntyneet ostajat eivät hanki enää uutta. Nuorempi polvi ei halua ostaa samoja nimiä kuin vanhempansa, jos ylipäätään innostuvat ostamaan taidetta.
– Käymme vuosittain monissa suomalaiskodeissa. Valkoisiin, moderneihin koteihin ei enää välttämättä haluta seinille mitään, tai korkeintaan Ikean juliste, miettii Aki Palsanmäki.
Vanhempi klassinen taide on notkahtanut. Hagelstamin mukaan hinnat ovat pudonneet jopa 50-70 prosenttia. Toisaalta tunnetut nimet pitävät pintansa ja kasvattavat arvoaan.
Sama ilmiö näkyy myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
– Tauluja ostetaan, mutta esimerkiksi öljyvärimaalauksille ei tällä hetkellä ole oikea hetki. Aina voi kokeilla paljousalennusta. Jos ei yksi myy, pannaan kympillä koko pino. Se saattaa jo ostajan löytää, sanoo Palsanmäki.
NÄMÄ KELPAAVAT
Tunnetut nimet**:**
– Esimerkiksi Helene Schjerfbeck ja Akseli Gallen-Kallela pitävät aina pintansa ja löytävät ostajansa, sanoo Hagelstam.
Modernit teokset, nykytaide:
– Nuoremmat ostavat pääkaupunkiseudulla myös taidegrafiikkaa. Tyypillisin sijoitusmielessä taiteeseen innostumisen ikä on kolmenkympin korvilla, Hagelstam kertoo.
Karhu:
– Tekniikka kuin tekniikka, karhu myy maalaishuutokaupassa aina, oli taiteilijalla nimeä tai ei. Myös vesivärityöt menevät kaupaksi, sanoo Palsanmäki.
NÄITÄ EI HALUTA
Latomaisema ja maalaisromantiikka pääkaupunkiseudulla:
–Suuri yleisö osti näitä aikoinaan Helsingissä nostalgiamielessä. Nyt nuoret eivät jaksa nostalgisoida sellaista, mihin heillä ei ole samanlaista tunnesidettä. Maakunnissa on ehkä vielä jonkin verran kysyntää, pääkaupunkiseudulla ei, kertoo Hagelstam.
Rantamaisema:
– Vene rannassa, ranta ilman venettä. Näitä tehtiin aikoinaan niin paljon, etteivät kiinnosta enää, Palsanmäki miettii.
Muotokuva:
– Tuntemattoman tekijän tekemä kasvokuva tuntemattomasta ihmisestä, varsinkin miehestä ei liiku. Kuka sellaisen haluaa möllöttämään seinälleen? En minä ainakaan, eikä kokemukseni mukaan kukaan muukaan, Palsanmäki toteaa.
3. LAHJOITA
Jos ystävät ja tuttavat eivät tarvitse tai halua tauluja seinilleen, niitä voi yrittää tarjota hyväntekeväisyyskirpputorille.
– Mikäänhän ei estä kysymästä myös vaikkapa paikallisista vanhainkodeista, haluttaisiinko niissä vanhaa taidetta seinille, miettii kokkolalainen taidekeräilijä Erik Forslund.
Töitä voi yrittää tarjota myös maksutta tai korvausta vastaan taiteilijan sukulaisille, joilla voi olla tiiviimpi tunneside tauluihin.
4. RAIKASTA
Raskaat, tummat kehykset eivät innosta nykysisustajaa. Jo pelkkä kehysten uusiminen voi antaa taululle täysin uuden twistin. Tunkkainen ilme raikastuu, ja taulu päätyykin seinälle.
Joskus taidetta on hankittu kotihin myös pelkästään komeiden raamien takia.
– Se aika on kyllä ollut jo kauan ohi, toteaa Hagelstam. Samaa mieltä on myös Aki Palsanmäki:
– Edes taidemaalarit eivät käy enää hankkimassa arvottomia, halpoja tauluja siksi, että saisivat kehykset uusiokäyttöön omiin töihinsä, Palsanmäki kertoo.
5. TUUNAA
Käsistään kätevä maalaa vanhan taulun päälle oman työnsä. Kangas vaan reippain vedoin valkoiseksi ja uutta inspiraatiota omin käsin päälle.
Samalla innostuksella voi myös maalata kehykset uuteen työhön sopiviksi.
Kokkolalainen taidekeräilijä Henrik Forslund miettii, että arvottomista perintötauluista voi myös tuunata uuden teoksen. Kankaista voi leikata irti mielenkiintoisimmat tai kauneimmat kohdat ja liimata yhdeksi kollaasiksi.
–Tylsään tauluun voi maalata itse kiinnostavia yksityiskohtia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että tällaisia tuunattuja tauluja ei enää koskaan saa myydä eteenpäin alkuperäisellä signeerauksella, Forslund korostaa.