Kuvataiteilija, piirtäjä, valokuvaaja ja elokuvantekijä. Mies jolla oli sormensa pelissä lähes kaikessa 1960–80-lukujen New Yorkissa syntyneessä taiteessa. Pop-taiteen ikoni.
Andy Warhol (1928–1987) on kaikkien tuntema taiteilija. Hänen töistään on nyt tarjolla laaja kattaus Tampere-talossa.
Hampurin taideteollisuusmuseosta on saatu lainaan esimerkiksi 120 Warholin kehystettyä alkuperäisjulistetta, kirjojen, lehtien ja äänitteiden kansia, harvinaisia keräilyesineitä sekä kymmeniä Warholin julkaiseman Interview-lehden numeroita.
Provokatiiviselle taiteilijalle mainosmainen juliste oli mieluisa alusta tehdä taidetta. Juliste sopii nautittavaksi nopeasti, kuten mikä tahansa kulutustuote. Tampere-talon näyttelyssä on Warholin tavoin pyritty väistelemään perinteistä taidepönötystä.
– Lähdin liikkeelle pop-taiteesta ja Andyn väreistä. Näyttelyn seinät ovat kirkkaan väriset, täällä soi musiikki ja tulossa on vielä esimerkiksi suuria hopeisia istuskelutyynyjä, kuvailee näyttelyarkkitehti Taina Väisänen.
"Warhol näytteli näyttelijää"
Warholin pääasiallinen taidemuoto olivat mainosmaiset julisteet, mutta taiteilija oli itsekin eräänlainen performanssi. Hän esiintyi peruukki päässään ja suurten ystäväjoukkojen ympäröimänä, mutta vältteli samalla suoraa kontaktia, kertoo Hampurista Tampereelle matkannut kuraattori Jürgen Döring.
– Warhol näytteli näyttelijää ja esitti tähteä, mutta pysytteli sivustaseuraajana. Hän ei ryhtynyt johtajaksi, vaan halusi vain olla osa kaikkea mikä tapahtuu, Döring pohtii.
1960-luvulla Warhol nousi ikoniksi ryhdyttyään maalaamaan kuvia mainosten ja tabloidilehdistön käyttämistä yksityiskohdista. Kansainvälinen läpimurto teki monistetuista maailmantähdistä ja malliksi kelvanneista einestölkeistä kertaheitolla symboleja.
– Warhol valitsi kohteensa ja esitti sen sellaisenaan. Hän halusi osoittaa, että mikä tahansa voi olla mielenkiintoista, oli se sitten keittopurkki tai Marilyn Monroe, Jürgen Döring sanoo.
Andy Warholin provokatiivinen ja auktoriteetit kyseenalaistava julistetaide on tänä päivänä vähintään yhtä merkityksellistä kuin taiteilijan omana aikana.
Pinnallisuus toistui puheissa
Warhol tosin itse väitti, ettei hänessä tai hänen teoksissaan ole mitään syvällistä. Termi pinnallisuus toistui hänen puheissaan, ja siitä syntyi jopa eräänlainen suuntaus taidekentällä, Jürgen Döring sanoo.
– Taide on peili, joka heijastaa todellisuutta ja yhteiskuntaa. Warholin tärkein anti taiteelle on se, että asiat itsessään ovat kiinnostavia. Ne pitää vain näyttää.
Warholin tärkein anti taiteelle on se, että asiat itsessään ovat kiinnostavia. Ne pitää vain näyttää.
Jürgen Döring
Taide ei ole vanhentunut
Tampere-talon suurnäyttelyyn on satsattu paljon ja sen odotetaan kiinnostavan pop-taiteen ystäviä laajalti. Miksi Warholin taide on edelleen meille niin merkityksellistä?
– Varmasti osittain aiheiden takia: Ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita teosten henkilöhahmoista. Toisaalta minua itseäni ainakin kiinnostaa myös teosten tekniikka eli se, miten Warhol käyttää värejä, viivaa ja valokuvaa yhdessä, Taina Väisänen pohtii.
Myös Jürgen Döringillä on vastaus.
– Warhol on yhä kiinnostava, koska hänen taiteensa ei ole vieläkään vanhentunut. Teokset näyttävät siltä, että ne on tehty muutama vuosi sitten eikä 50 vuotta sitten.
Näyttely on avoinna Tampere-talon Sorsapuistosalissa 18.6.-25.8.2019.