Suomen historian laajin poliisirikosoikeudenkäynti kesti monta kuukautta.
Tänään juttuun saatiin ratkaisu.
Käräjäoikeus kaatoi rytinällä syytteet jokaiselta kahdeksalta syytetyltä.
Syyttäjä oli vaatinut ehdollista vankeutta tai sakkoja entiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle, keskusrikospoliisin päällikölle Robin Lardotille, Helsingin poliisilaitoksen päällikölle Lasse Aapiolle, Helsingin poliisilaitoksen entiselle komentajalle Jukka Riikoselle ja Helsingin huumepoliisin entiselle päällikölle Jari Aarniolle.
Heidän lisäkseen jutussa oli kolme muuta syytettyä.
Syytteet korkean profiilin jutussa oli nostettu valtakunnansyyttäjänvirastossa.
Juttua oikeudessa ajoi kaksi kihlakunnansyyttäjä.
He esittivät oikeudelle valtavat määrät todistusaineistoa, ja oikeustalolle juoksutettiin kymmeniä todistajia.
Syyttäjä pyrki osoittamaan, että Helsingin poliisilaitoksella rikottiin lakia, koska siellä ei kirjattu tietolähteitä rekisteriin vuosina 2008–2013.
Poliisijohdon syytteet koskivat valvonnan laiminlyöntiä.
Kuka siitä oli vastuussa? Miksi syyttäjä ei tähän asiaan puuttunut syytekirjelmässään?
Esitutkinnassa kuten oikeudessakin poliisijohtajat kiistivät jyrkästi syyllistyneensä virkarikoksiin.
Poliisijohtajat vetosivat siihen, että laki ja asetukset olivat epäselviä tietolähteiden kirjaamisesta. Vastaajat kertoivat myös oikeudessa, ettei ollut olemassa valtakunnallista rekisteriä, johon tietolähteet olisi voitu kirjata.
Oikeus totesi tänään syyttäjän olleen oikeassa siinä, ettei Helsingin poliisilaitoksessa kirjattu tietolähteitä rekisteriin lain mukaisesti.
Mutta koko syyte romahti siihen, ettei ollut olemassa valtakunnallista rekisteriä, johon tietolähteet olisi voitu kirjata.
Kuka siitä oli vastuussa?
Miksi syyttäjä ei tähän asiaan puuttunut syytekirjelmässään?
Tutkinnan loppuvaiheessa roihahti valtakunnansyyttäjän ja keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin välillä.
Esitutkinta ja oikeudenkäynti olivat värikkäitä.
Oikeudenkäyntiä johtaneen puheenjohtajan ja syyttäjien välillä käytiin toisinaan salissa kiivasta sananvaihtoa. Sellaista, jota ei ole totuttu juurikaan kuulemaan oikeudenkäynneissä.
Jos oikeudenkäynti oli värikäs, sitä oli myös tutkinnan loppuvaihe.
Tutkinnan loppuvaiheessa roihahti valtakunnansyyttäjän ja keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin välillä.
Lardot arvosteli kovin sanoin valtakunnansyyttäjää.
Lardot totesi, että hänen kohdallaan tehtiin tutkinnanlopettamispäätös, jonka jälkeen valtakunnansyyttäjä nosti kuitenkin syytteet. Lardot ihmetteli myös sitä, että hänen roolinsa muuttui kesken tutkinnan todistajasta epäillyksi.
Eivät muutkaan poliisijohtajat ilahtuneet tutkinnasta eikä syytteistä.
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero saapui oikeustalolle kyynel silmässä, kun Suomen historian laajin poliisirikosoikeudenkäynti alkoi viime lokakuussa.
Tänään Paatero totesi Ylelle, että viime kaksi vuotta ovat olleet hänen elämänsä raskainta aikaa.
Aurinko paistoi tänään poliisijohtajien risukasaan. Mutta syyttäjälle roihahti juhannuskokko etuajassa.
Käräjäoikeuden ratkaisu oli kuusi nolla tappio syyttäjälle.
Täystyrmäys.
Pahin painajainen.
Valtakunnansyyttäjä myönsi tänään suoraan, että lopputulos oli pettymys.
Miesten pakkolomailu päättyy pian.
Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio joutuivat hyllytetyksi viroistaan virkarikossyytteiden vuoksi.
Miesten pakkolomailu päättyy pian.
Sisäministeriö ei monta minuuttia miettinyt käräjäoikeuden tuomion jälkeen, kun se tiedotti, että Lardot ja Aapio palaavat takaisin työpaikoilleen.
Syyttäjät eivät juhannuskokkoja ehdi juuri katsella.
Syyttäjillä on juhannuksena tiedossa valtava luku- ja kirjoitusurakka, kun he alkavat tavata sana sanasta käräjäoikeuden ratkaisua. Sen jälkeen he alkavat kirjoittaa todennäköisesti valituskirjelmää hovioikeuteen.
Valtakunnansyyttäjä totesi tänään, että syyttäjä hakee "hyvin todennäköisesti" valituslupaa koko jutulle.
Syyttäjän on pohdittava tarkasti, millä perusteilla se veisi jutun hovioikeuteen.
Kyseessä on yhteiskunnallisesti tärkeä rikosprosessi.
Olisi tärkeää selvittää, kuinka pitkälle valvontavastuu voidaan ulottaa vastaavanlaisissa tapauksissa.
Toisaalta syyttäjällä on myös vastuu siitä, miten veronmaksajien rahoja käytetään.
Veronmaksajille tämä prosessi on tullut jo tähän mennessä hyvin kalliiksi. Esitutkinta kesti monta vuotta.
Tänään käräjäoikeus määräsi valtiolle maksettavaksi oikeudenkäyntikuluja yli 600 000 euroa.
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja. Hän on seurannut käräjäoikeudessa poliisijohdon oikeudenkäyntiä. Hän tekee rikos- ja oikeusjuttuja radioon, televisioon ja verkkoon.
Korjaus 20.6.2019 klo 9.17 Helsingin käräjäoikeus korjattu Helsingin poliisilaitokseksi jutun alkupuolella.
Lue myös: