Stefan Kalberg on yksi niistä lukuisista suomalaisista, jotka ovat kokeneet nuoruudessaan kiusaamista. Hänen kohdallaan ilkivalta oli enimmäkseen porukasta ulos jättämistä ja henkistä väkivaltaa.
Kalberg tietää omasta kokemuksestaan, ettei kiusaaminen useimmiten lopu kouluun. Se seuraa perässä myös kesälomalle.
– Samat porukat pyörivät myös lomalla, ei se oikeastaan miksikään siitä muutu. Lomalla jää monet hauskat aktiviteetit väliin, kun mukaan ei huolita.
Psykologian professori Christina Salmivalli kertoo, että Suomessa käytössä olevan lähikoulujärjestelmän vuoksi kiusaajat pysyvät kiusattujen lähellä myös loma-aikaan. Toisaalta kesällä kiusaajistakin saattaa tulla kavereita.
Vaikka kesä voi olla pakokeino kiusaajien kynsistä, tulee sen mukana myös uusia haasteita. Kiusaaminen saattaa siirtyä voimakkaammin sosiaaliseen mediaan. Voi myös olla, että nuori menettää tärkeän tukihenkilön kesän ajaksi. Koulu tarjoaa oppilaille esimerkiksi koulupsykologin ja kuraattorin palveluita, jotka voivat olla todella tärkeitä kiusaamista kokevalle lapselle tai nuorelle.
Hormonitoiminta voi sekoittaa empatiakyvyn
Kiusaaminen jätti Kalbergiin syvät arvet. Hän kuitenkin halusi hyödyntää omia kokemuksiaan hyvään tarkoitukseen. Näin sai alkunsa Bullied VR -peli, jonka projektijohtajana Kalberg toimii. Pelin tarinassa pelaaja asettuu kiusatun nuoren saappaisiin.
– Toivon, että tämä peli herättäisi nuorissa empatiaa.
Empatian herättäminen voi olla haasteellista, ainakin poikien kohdalla. Vaikka empatiakyky yleisesti kasvaa vauvaiästä aikuisuuteen saakka, voi pojilla etenkin murrosiässä näkyä haasteita osoittaa empatiaa.
Akatemiatutkija Mikko Peltolan mukaan empatia voidaan jakaa affektiiviseen ja kognitiiviseen empatiaan. Jo vauvaiässä kehittyvä affektiivinen empatia on reagoivaa: kun nähdään, että toisella on hätä, sama tunne herää myös itsessä.
Kognitiivinen empatia kehittyy erityisesti murrosiässä. Se on kykyä asettua toisen asemaan, toisen ymmärtämistä ja huomioon ottamista.
Peltolan mukaan jotkin tutkimukset osoittavat, että affektiivinen empatia vähenee murrosikäisillä pojilla.
Peltola uskoo, että hormonitoiminta voi vaikuttaa muutoksiin empatiakyvyssä. Nuorilla pojilla kasvavat testosteronitasot voivat sumentaa empatiakykyä ja johtaa aggressiivisuuteen sekä muuhun häiriökäyttäytymiseen.
– Muutos on kuitenkin vain väliaikainen ja palaa ennalleen kiivaimman murrosiän jälkeen.
Virtuaalitodellisuus herättää tunteita
Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Stefan Kalberg uskoo, että VR-pelin avulla empatian tunteita voidaan saada herätettyä myös potentiaalisissa kiusaajissa.
– Virtuaalitodellisuus tuo kokemuksen kiusaamisesta paljon lähemmäs kuin video tai dokumentti ja herättää varmasti voimakkaampia tunteita.
Virtual reality (VR) tarkoittaa virtuaalista todellisuutta, eli esimerkiksi virtuaalilaseilla silmien eteen tuotua keinotekoista ympäristöä.
Myös Peltola uskoo pelillä olevan potentiaalia vähentää kiusaamista kouluissa. Erityisesti hän iloitsee, että teknologiaa osataan valjastaa myös tähän tarkoitukseen.
Christina Salmivalli kertoo, että maailmalla on tehty VR-kokeiluja, joissa pelaaja pääsee näkemään, miltä tuntuu olla koditon tai maahanmuuttaja. Kokeilussa mukana olleet henkilöt olivat halukkaampia lahjoittamaan rahaa ihmisryhmien hyväksi, joiden elämää pääsivät kokemaan VR-lasien kautta.
Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty myös sodan raakuuden ymmärtämiseen. Omin aistein tehtyjen havaintojen uskotaan lisäävän empatiaa ja ymmärrystä tapahtuman kokeneita kohtaan.
Ahdistava koulupäivä odottaa VR-maailmassa
Myös Kajaanissa kehitetty Bullied VR -peli keskittyy tunteeseen, miltä kiusaamisen kohteena oleminen todella tuntuu.
– Kiusaaja saattaa usein herätä tekojensa seurauksiin, kun jotain vakavaa tapahtuu. Tällä pelillä yritämme herättää niitä tunteita aikaisemmassa vaiheessa, jotta niiltä seurauksilta vältyttäisiin.
Peli on vielä alpha-vaiheessa, eli täysin alkutekijöissään. Se ei ole visuaalisesti vielä kovin rikas, eikä tarinassakaan pääse juuri etenemään kotia pidemmälle.
Tässä vaiheessa pääsee kuitenkin jo tutustumaan pelattavan hahmon lähtötilanteeseen. Kotona asiat eivät ole hyvin. Jalkansa pahasti rikkonut isä kittaa olutta olohuoneen sohvalla, ja stressaantunut ylityöllistetty äiti häärii keittiössä. Ahdistava koulupäivä odottaa virtuaalimaailmassa kompastelevaa pelaajaa.
Pelissä kiusaaminen alkaa sanallisena härnäämisenä ja uhkailuna. Hiljalleen kiusaajarinki kasvaa. Osa liittyy toimintaan mukaan, toiset eivät ole huomaavinaan kiusaamista ja antavat sille hiljaisen hyväksyntänsä. Kuulostaa varmasti tutulta todella monelle.
Jossain vaiheessa tarinan edetessä kiusaaminen ilmenee jo fyysisenä.
Pelin parissa ahertaa kaikkiaan seitsemän opiskelijaa, ja se on samalla joukkion työharjoitteluprojekti.
Kalberg uskoo pelin valmistuvan puolessa vuodessa, mikäli rahoitusta löytyy. Hän toivoo, että se otettaisiin käyttöön kouluissa keinoksi kiusaamisen kitkemiseen.
Oletko sinä havainnut nuorissa empatiakyvyn heikkenemistä? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.
Lue seuraavaksi:
Myrskyisä murrosikä – Aivosolut järjestyvät uusiin asemiin
VR-painajainen voi viedä jalat alta – virtuaalitodellisuus kuljettaa kokijan ihmisten pahoihin uniin