Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Päivi Räsäsen ja arkkipiispan kirjeenvaihto toi taas pintaan kirkon ristiriidat avioliitosta – tutkija ei usko pikaisiin muutoksiin

Homoparien vihkiminen on jakanut kirkon jäseniä siitä saakka, kun Suomessa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki.

Helsinki pride Senaatintorilla.
Vuoden 2018 Pride-kulkueeseen osallistui lähes satatuhatta marssijaa. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
Terhi Toivonen,
Ulla-Maija Hamunen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kristillisten kansanedustajan, kirkkovaltuutettu Päivi Räsäsen ja arkkipiispa Tapio Luoman välille on roihahtanut sanasota kirkon osallistumisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Helsinki Pride -tapahtumaan.

Mielipiteiden vaihtoa on käyty toki hillityn kristillisessä hengessä, mutta on selvää, että Räsäsen ja Luoman kannat ovat vaikeasti yhteensovitettavissa.

Syynä on kirkon sisäinen ristiriita liittyen pari vuotta voimassa olleeseen sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.

Kirkko on linjannut olevansa kaikkia varten ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä tulee kunnioittaa, mutta on silti pitäytynyt virallisesti siinä, että kirkossa vihitään avioliittoon vain miehiä ja naisia.

Kysyimme samaa sukupuolta olevien avioliittokysymyksiä kirkossa selvittäneeltä tutkijalta, mistä kirkon sisäinen kuohunta kertoo?

Käytännölliseen teologiaan erikoistuneen Laura Kallatsan mukaan kirkon vanhoilliset piirit ovat peloissaan ja huolissaan siitä, mihin kirkon osallistuminen Prideen voi johtaa.

Laura Kallatsa
Pappien käsityksiä samaa sukupuolta olevien parien avioliitoista tutkinut Laura Kallatsa ei usko nopeisiin muutoksiin nykylinjassa. Kuva: Markus Kallatsa

– Heille tämä on askel siihen suuntaan, että aletaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, ja kirkko luisuu pois Raamatun sanasta tässä asiassa, ja tulevaisuudessa sitten muissakin asioissa, Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija sanoo.

Kirkko yrittää nyt tasapainoilla kahden kannan välillä ja pitää kiinni yhtenäisyydestään. Samalla yritetään hakea selkeää ratkaisua samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen.

Räsänen lähetti tiistaina arkkipiispalle avoimen kirjeen, jossa paheksuttiin kirkon virallista Pride-kumppanuutta.

Räsänen korosti, että avioliitto on säädetty Raamatussa naisen ja miehen väliseksi ja homoseksuaaliset suhteet kuvaillaan synniksi ja häpeäksi. Räsänen pelkää, että nämä linjaukset johtavat jäsenten eroon kirkosta.

– Kirkon virallinen linja ei ole se, että homosuhteet ovat synti, vaan se, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio, Kallatsa huomauttaa.

Arkkipiispa Luoma vastasi Räsäselle piispainkokouksen linjanneen, että samaa sukupuolta olevat parit ovat tervetulleita kaikkeen kirkon toimintaan. Luoman mukaan kumppanuuspäätöksessä ei ole kyse kannanotosta avioliittolakiin.

Räsänen piti Luoman vastausta ontuvana. Hänen mielestään kirkko lähtee mukaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan SETA:n toimintaan järjestön ehdoilla sen sijaan, että kirkko kutsuisi kaikkia toimintaansa omilla ehdoillaan.

Hajottavatko Päivi Räsäsen julkiset kannanotot kirkko sisältäpäin?

– Tämä on hyvin hankala tilanne sisäisesti, koska kirkko on hyvin hajanainen tässä asiassa. Tutkimukseni mukaan kirkon papit pelkäävät nimenomaan sitä, että kirkko hajoaa sisältä päin tämän kysymyksen takia. Toki kaikilla on oikeus lausua voimakkaitakin kantoja, mutta olisi kaikkien etu, että löydettäisiin jonkinlainen yhteisymmärrys.

Räsäsen julkitulot ovat aiheuttaneet aiemmin eroamispiikin kirkosta, niin tälläkin kertaa. Nyt hän on itsekin uhannut kirkosta eroamisella.

Kirkosta on nyt todennäköisesti eronnut paljon sellaisia, joiden mielestä kirkko on asiassa liian ahdasmielinen.

Onko seuraava eroaalto vanhoillisten, joiden mielestä kirkko toimii Raamattua vastaan?

– Kirkosta on eronnut sekä niitä, joiden mielestä kirkko on näissä asioissa liian konservatiivinen, mutta myös niitä joiden mielestä kirkko on liian liberaali. Kun kirkko tukee Helsinki Pridea, niin joillekin se on liikaa. Kummastakin suunnasta vuotaa.

– Konservatiivisin siipi on ollut sitä mieltä, että he jättävät kirkon, jos kirkko sallii samaa sukupuolta olevien vihkimisen. Tutkimusaineistossani oli nyt kirkkoon kuuluvia herätysliikkeitä, jotka voivat lähteä kirkosta.

Kirkossa on toimittu piispainkokouksen vuonna 2016 tekemän linjauksen mukaan. Se rajaa avioliiton miehen ja naisen väliseksi suhteeksi.

Kirkon ylintä päätäntävaltaa käyttää kirkolliskokous. Se hylkäsi viime vuonna aloitteen homoparien vihkimisestä.

Porvoon piispa Björn Vikström esitti, että aloite ei olisi rauennut, vaan se oli olisi lähetetetty jatkovalmisteltavaksi piispainkokoukselle.

Vikströmin ehdotus hävisi äänestyksessä, ja piispainkokous sai selvitettäväksi, miten avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyys olisi ratkaistavissa. Tuota selvitystä odotetaan.

Hallinto-oikeus totesi tällä viikolla homoparien vihkimisestä papille annetun varoituksen laittomaksi, ja juttu on menossa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ennakkopäätös voi siis pakottaa kirkon tekemään jonkun ratkaisun asiassa.

Seuraava kirkolliskokous on marraskuussa 2019.

Onko mahdollista, että kokouksesta tulisi linjaus samaa sukupuolta olevien vihkimisestä avioliittoon? Epäselvä tilanne ei ole hyvä asia.

Laura Kallatsa ei ole kovin optimistinen uuden kannan suhteen. Vaikka osa papeista vihkii jo samaa sukupuolta olevia pareja, asiat etenevät kirkossa hitaasti.

– Voi tuntua, että asia on junnannut paikallaan monta vuotta, mutta esimerkiksi naispappeudesta väännettiin monta vuosikymmentä. Siinä mielessä olisin yllättynyt, jos vuoden sisään kirkko päättäisi alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Arkkipiispa Tapio Luoma
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkon osallistumisessa sukupuolivähemmistöjen Pride -tapahtumaan ei ole kyse kannanotosta avioliittolakiin. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

– Perheeseen ja seksuaalisuuteen liityvät asiat ovat olleet kirkossa murroksessa jo pidemmän aikaa. Kirkko on tullut vähän perässä, kun yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia. Kirkossa on asiasta hyvin erilaisia näkemyksiä. Vaikka avioliittoon vihkimisestä päätettäisiin, silti siellä olisi niitä, jotka pitäytyvät vanhoillisemmassa näkemyksessään.

Julkisuudessa on puhuttu myös siitä, että kirkko luopuisi vihkimisoikeudestaan, mutta Kallatsa ei pidä tätä todennäköisenä.

– Kirkolliset toimitukset, kaste, häät ja hautajaiset, ovat yksi suurimpia syitä kuulua kirkkoon. Vihkimisen poisto voisi rapauttaa entisestään kirkon kannatusta. Jos pareja ei enää vihittäisi kirkossa, toisivatko he enää lapsia kastettavaksi?

Kallatsan mukaan samalla alkaisi varmasti uusi keskustelu esimerkiksi siitä, siunattaisiinko samaa sukupuolta olevia pareja kirkossa.

Ensi talvena alkaa uusi kirkolliskokouskausi, mutta suuria muutoksia ei ole luvassa.

Viime vuoden seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi ja se nosti konservatiivien osuutta. He taas valitsevat luottamushenkilöt seuravaan kirkolliskokoukseen.

Lue lisää:

Arkkipiispa Luoma vastaa Pride-kohuun: “Kirkon sanoma kuuluu kaikille”

Pappien suvaitsevaisuus nousussa: enemmistö kannattaa homoparien vihkimistä

Suosittelemme