Parissa kolmessa lähikuppilassa olisi ollut viime päivinä tarjolla kananpoikaa appelsiinikermakastikkeessa, kimchi-kanaa, bbq-broileria, broileria yrttitomaattikastikkeessa – ja salaattibaarista olisi löytynyt: broileria!
Broileri on pitänyt pintansa kotikeittiöiden ja ravintoloiden ruokalistoilla jo useiden vuosien ajan, eikä tämä vuosi näytä tekevän poikkeusta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset söivät broileria keskimäärin 23 kiloa per henkilö vuonna 2017. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta Siipikarjaliiton mukaan kasvu jatkuu tasaisena. Huhtikuuhun mennessä broilerin kulutus on tänä vuonna kasvanut jo kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna.
– Suomessa kulutetaan jo enemmän broilerinlihaa kuin naudanlihaa. Sianliha on Suomessa se suosituin lihalaatu, mutta sen kulutus on laskussa. Uskon, että tätä tahtia ihan muutamassa vuodessa broileria kulutetaan eniten, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.
Historiallisesti tarkasteltuna siipikarja ei kuitenkaan kuulu perinteiseen suomalaiseen keittiöön, sillä kanat ovat olleet enemmän osa munatuotantoa kuin lihatuotantoa. Broilerin kulutus ampaisi Suomessa kunnolla kasvuun vasta 1990-luvulla.
Mikä selittää lintulihan suosion?
– Maku on se ykkönen. Elintarviketeollisuus on myös tehnyt hyvää työtä tuotekehityksessä, uusia tuotteita ja makuja tulee sesongeittain. Yksi syy on myös, että osa ihmisistä vaihtaa punaisen lihan vaaleaan lihaan, sanoo Hamina.
Tuire Nyberg kertoo olevansa yksi heistä, jotka suosivat broilerinlihaa muun lihan kustannuksella. Haastatteluhetkellä Nyberg seisoo ruokakaupan broileritiskin edessä valitsemassa herkkuja juhannuksen viettoon.
– Joka viikko tulee tehtyä broilerisoppaa, tai sitten paistettua tai grillattua broileria. Aika paljon tulee broileria syötyä. Punainen liha on jäänyt vähemmälle, mieluummin syön suomalaista broileria, Nyberg sanoo.
Kim Saarikoski sen sijaan pitää broilerista, koska sen valmistaminen on helppoa ja nopeaa.
– Syön enemmän broileria kuin muuta lihaa. Tykkään esimerkiksi grillata broileria, Saarikoski sanoo.
Broilerinlihan kulutus jatkaa Hanna Haminan mukaan kasvuaan vielä seuraavinakin vuosina.
– Uskotaan, että se nyt varmaan seuraavat vuodetkin näyttää tältä, mutta totta kai ala on siinä mielessä vastuullinen, että se haluaa tuottaa kulutuksen mukaisesti. Seurataan tarkasti miten kuluttajat käyttäytyvät markkinoilla ja sopeutetaan tuotantoa sen mukaan.
"Suomalainen liha on aina ykkösvaihtoehto"
Suomessa syödystä broilerinlihasta noin 86 prosenttia on kotimaista ja 14 prosenttia ulkomaalaista. Ruokaostoksilla jututettujen lomalaisten mielestä lihan kotimaisuus on tärkeä kriteeri ostopäätöstä tehdessä.
– Suomalainen liha on aina se ykkösvaihtoehto, sanoo kemiönsaarelainen Patrik Joki.
Kirkkonummella asuva Sanna Jalo on samoilla linjoilla.
– Kun broilerista on kyse, niin lihan pitää ehdottomasti olla suomalaista.
Suomeen tuodaan kananlihaa enimmäkseen EU:n sisämarkkinoilta, mutta myös esimerkiksi Thaimaasta ja Brasiliasta asti.
– Suomalaiset tykkäävät fileistä ja liha, mitä tänne tuodaan, on pääasiassa filettä. On vastuullista hyödyntää linnun koko ruho, eli nyt ovat suosiossa myös siivet ja erilaiset ruhon osat, Siipikarjaliiton Hamina sanoo.
Broileribuumi lisää investointeja
Siipikarjalihan tuotanto on kasvanut 32 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2018. Ja kasvu sen kun jatkuu.
– Tällä hetkellä ei näy mitään varjokuvia. Trendit suosivat valkoisen lihan syöntiä. Uskon, että kasvu jatkuu, sanoo Säterin tilan toimitusjohtaja Mika Säteri.
Suomessa broilerinlihan tuotanto on keskittynyt Länsi-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueille.
Säterin tilalla Säkylän Vuorenmaassa Köyliössä broileribuumi on näkynyt suurina investointeina ja työmäärän lisääntymisenä.
– Viimeisten kymmenen vuoden aikana on moninkertaistettu tuotanto vastaamaan kysyntää, ja koetetaan hillitä tuontilihan tuontia. Elokuussa tulee 30 vuotta siitä, kun aloitettiin broilerintuotanto. Aloitimme 15 000 linnulla, ja nyt päästään jo lähelle 300 000 lintua, sanoo tilan isäntä Mika Säteri.
– Aika hektistä on ollut kaikki nämä vuodet. Joka vuosi on ollut joku rakennusprojekti käynnissä. On rakennettu varastoa ja lämpökeskusta, ja aurinkoenergiaa otettu käyttöön. Sellaista vauhdikasta meidän arki on perheen parissa, ja aika tiivistä tämä työskentely. Vapaapäivät pitää yrittää varastaa, tilan emäntä Marika Säteri jatkaa.
Siipikarjaliiton arvion mukaan broilerituotanto työllistää noin 2 000 henkilöä ja tiloja on Suomessa noin 200. Tuotannon arvo liikkuu 500–550 miljoonan euron paikkeilla.
Tuotannon läpinäkyvyys aiempaa tärkeämmässä roolissa
Punaisen lihan ympäristö- ja terveysvaikutuksista on puhuttu paljon, mikä osittain selittää broilerinlihan suosion kasvua. Myös broilerin eettisyys puhuttaa aika ajoin.
Maailman luonnonsäätiö WWF:n Lihaoppaan mukaan tehotuotettua broileria tulisikin välttää ympäristösyistä. Suomalaista ilman soijarehua tai vastuullisella soijalla tuotettua broileria voi oppaan mukaan kuitenkin syödä harkiten.
Haminan mukaan alalla on tehty paljon, jotta suomalaiset voisivat luottaa syömäänsä broilerinlihaan ja lihantuotantoon.
– Kyllä siihen panostetaan vuosi vuodelta enemmän. Emme voi päästää kaikkia ihmisiä tuonne kanalaan, ettei eläinten terveys ja hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus vaarannu. Tuomme kuitenkin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiin sitä, mitä broilerin elämään kuuluu, sanoo Hamina.
Tuotannon läpinäkyvyys on myös Mika Säterin mukaan nousussa. Säterin uuteen broilerikasvattamoon on rakennettu Suomeen ensimmäisten joukossa ”showroom”, josta ikkunan läpi voi seurata lintujen elämää kasvattamossa.
Myös kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on Säterin mukaan kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Nyt halutaan puhtaasti ja eettisesti tuotettua lihaa. Meillä lukee lihapaketeissa tilan nimi ja kuluttajat voivat soitella perään. Soittoja tulee yllättävän paljon.
Haminan mukaan myös ilmastovaikutuksia on alalla yritetty pienentää monenlaisin toimin. Moni kanala esimerkiksi lämpenee hakkeella ja oljella.
– Ala on aina kierrättänyt ravinteita. Meillä on jalostettu erilaisia lannoitteita jopa kuluttajille. Säästämme myös sähköä, olemme vaihtaneet LED-lamppuihin ja tuotamme sähköä uusiutuvalla energialla. On paljon tuulivoimaa ja aurinkopaneelit ovat yleistyneet tiloilla.
Lue lisää:
Miten ostaa eettisesti tuotettua broileria – eläinoikeusjärjestö ja Siipikarjaliitto vastaavat (11.7.2018)