Tanskassa kehitetystä vedenpuhdistusmallista toivotaan ratkaisua Suomen kalankasvattamoiden jätevesiongelmiin.
Kalankasvattamoiden fosfori- ja typpipitoiset jätevedet on Tanskassa onnistuttu puhdistamaan uudella tavalla.
Oikeastaan kyse on varsin luonnollisesta puhdistamoketjusta, jossa fosfori jää vanhoista lammikkoaltaista muovattuihin kosteikkoihin. Kasvattamon typpipitoiset jätevedet ohjataan hakereaktoriin, joka on iso imeytyskenttä täynnä puulastuja. Niiden pinnan mikrobit muokkaavat veden nitraattityppeä.
Tanskassa on parinkymmenen vuoden aikana rakennettu lukuisia hakereaktoreita, joista suurimmat hoitavat yli 500 tonnia vuodessa tuottavien kalankasvatuslaitosten poistoveden käsittelyä.
Ensimmäiset kiertovesilaitosten hakereaktorit rakennettiin Yhdysvalloissa. Hakereaktorien havaittiin denitrifioivan tehokkaasti, eli ne muuttavat poistoveden nitraattitypen ilmaan haihtuvaksi typpikaasuksi.
Tanskassa kasvattamojen tuotantomääriä rajoitetaaan päästöjen perusteella, joten kiertovesilaitoksille mahdollisimman pienet päästöt ympäristöön ovat tavoiteltavia. Nyt nämä modeldamburg-laitokset ovat onnistuneet pääsemaan voitolliseen tulokseen, mikä on harvinaista maalle rakennetuille laitoksille.
Suomalaisia on käynyt tutustumassa tanskalaiskasvattamoihin, joista puhdistetut jätevedet johdetaan jokiin. Tekniikka kiinnostaa täkäläisiä kalanviljelijöitä, sillä merialueille uusia tuotantolupia on myönnetty niukasti, vaikka kalan kysyntä on ollut hyvä.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat kehittäneet järjestelmästä mallin, joka toimisi Suomen oloissa. Laukaassa on juuri otettu käyttöön kokeilulaitos, jossa on tanskalaissysteemiin verrattuna kolmivaiheinen vedenpuhdistus.
Puhdasta vettä kiertoon
Laukaassa pilottilaitoksen poistovedet johdetaan ensin hakereaktoriin, jossa nitraattityppi muuttuu biologisesti ilmaan haihtuvaksi kaasuksi. Sen jälkeen vesi virtaa kosteikkoon fosforinpoistoon.
Sitten seuraa mallin suomalainen osuus.
Vesi pumpataan kolmanteen imeytyskenttään, jollaisia on käytössä tekopohjavesilaitoksissa. Hiekkaperäisen maaperan läpi imeytetty vesi puhdistuu lopuista orgaanisista aineista. Sitten se kierrätetään takaisin kalankasvattamon käyttöön, jolloin päästöt ympäristöön jäävät hyvin pieniksi.
Johtava tutkija Jouni Vielma odottaa mielenkiinnolla tuloksia pilotointilaitoksen toimivuudesta. Luonnonvarakeskus sai pilotointiin edellisen hallituksen kärkihankerahoitusta.
– Sen sijaan, että vesi menisi vesistöön takaisin, niin otamme sen kiertovesilaitokseen uudelleen käyttöön. Teemme tästä poistovedestä uutta vettä laitokseen, ja vesikierto suljetaan kokonaan. Tätä tulemme siellä pilotoimaan ja tutkimaan.
Vielman mukaan mallissa on mahdollista tuoda kasvattamoon myös viileää vettä kesällä ja lämpimämpää talvella.
Laukaan koelaitos on mitoitettu sellaiseksi, että kyseinen imeytyskenttä voisi toimia tulevaisuudessa pienehköillä suomalaisilla laitoksilla.
– Tietenkin ydinjuttu on tutkia kannattavuutta, koska nämä kiertovesilaitokset eivät toistaiseksi ole olleet hyvin kannattavia. Ne ovat olleet lähes poikkeuksetta tappiollisia. Me pyrimme löytämään sellaisen konseptin, jossa voisi tuottaa 100–200, ehkä 300 tonnia kalaa vuodessa. Silloin investoinnit olisivat pienempiä kuin näissä nykyisissä jättilaitoksissa, joita on syntynyt muutama Suomeenkin, Jouni Vielma tähdentää.
Vaikutukset ulottuvat merikasvatukseen
Maalle rakennettuja suuria kalankasvattamoja on Suomessa Varkaudessa ja Ahvenanmaalla. Pienemmissä laitoksissa ja maa-altaissa kasvatetaan poikasia kasvattamoille. Luonnonvarakeskus tutkii eri tuotantoketjun osien toimivuutta ja kehittää uutta.
Jouni Vielman mukaan vähäpäästöisistä kiertovesilaitoksista voisivat hyötyä myös avomerelle suunnitellut jättikasvattamot.
– Se toimisi tukijalkana kasvavalle offshore-merikasvatukselle. Poikaset kasvatettaisiin tällaisissa kiertovesilaitoksissa ja sitten kalat tuotaisiin yhdeksi kasvukaudeksi tuonne avomerialueille, jolloin koko tuotantoketju olisi ympäristön kannalta kestävä, tutkija arvioi.
Tanskassa kiertovesilaitokset ovat voineet lisätä tuotantoaan, kun ravinnepäästöt ovat vähentyneet. Kasvatusluvat määräytyvät Tanskassa juuri päästöjen mukaan.
Saman linjauksen Jouni Vielma soisi yleistyvän Suomessakin. Nyt kotimaisen viljellyn kalan tuotanto on kituutellut niukentuneiden tuotantolupien puristuksessa, ja hinnan on määritellyt norjalainen tuontilohi.
Lue myös
Kirjolohi kulkee nyt vauhdilla merestä kuluttajalle, mutta jouluna kalasta voi olla pulaa