Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuutta, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Siinä 65 prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuuslakia ei ole tarpeen muuttaa.
Vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä kuvastaa parhaiten heidän näkemystään asevelvollisuudesta. 28 prosenttia vastaajista kannatti mallia, jossa naistenkin pitäisi suorittaa jonkinlainen asevelvollisuuteen rinnastettava kansalaispalvelus. Vain 4 prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuuden pitäisi koskea myös naisia.
Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä pienemmäksi kutistuu nykymallisen asevelvollisuuden kannattajien joukko. 15–24-vuotiaista 41 prosenttia kannattaa naisten kansalaispalvelusta ja 8 prosenttia naisten asevelvollisuutta.
Asepalveluksen uudistamista ajavan Asepalvelus 2020 -kampanjan perustaja Milja Suihkon mielestä nuorten vastaukset kertovat siitä, miten heille sukupuoli ei enää määritä ihmisen paikkaa yhteiskunnassa.
– Vain yhteen sukupuolista kohdistuva valtiollinen pakko ei ole millään lailla enää meidän maailmassa perusteltavissa, hän sanoo.
Vaasalainen Fanny Kesti hakeutui varusmiespalvelukseen, koska oli kiinnostunut ilmailusta. Jos hän olisi saanut valita asepalveluksen ja kansalaispalveluksen välillä, hän olisi hakeutunut armeijaan joka tapauksessa.
Jääkäriprikaatissa Rovaniemellä palveleva nuori alikersantti pitää ehdotusta kansalaispalveluksesta tasa-arvon näkökulmasta "ihan hyvänä". Toisaalta nykyinenkin järjestelmä toimii hänestä hyvin, ainakin asepalveluksesta motivoituneille naisille. Naisten pakollista asevelvollisuutta hän ei kannata.
– Jos kansalaispalvelus tulee, siellä pitäisi ehdottomasti olla samat vaihtoehdot sekä miehille että naisille.
Puolustusministeri: "Suurempiakin tasa-arvo-ongelmia on"
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esitti ennen juhannusta, että naisten kansalaispalveluksesta tehtäisiin selvitys. Yhtenä vaihtoehtona hän pitää 2–3 kuukauden palvelusta, joka täydentäisi nykyistä järjestelmää.
Kaikkosen mukaan yhteiskunnassa "on varmasti suurempiakin tasa-arvo-ongelmia" kuin vain miehiä koskeva pakollinen palvelus. Nykyjärjestelmä ei silti ole täysin yhdenvertainen kaikille, minkä vuoksi vaihtoehtoja kannattaa selvittää.
– Se olisi yksi peruste sille, että molemmat sukupuolet osallistuisivat myös maanpuolustukseen ja yhteiskunnan kehittämiseen tällä tavoin. Katsotaan, löytyykö sille toteuttamiskelpoista mallia vai ei. Vielä sitä on ennenaikaista sanoa, Kaikkonen sanoo kansalaispalveluksesta.
Hän sanoo aikovansa laittaa syksyllä liikkeelle selvityksen asevelvollisuuden kehitystarpeista. Jos selvitys päätyy isoihin muutosehdotuksiin, niiden toteuttaminen jää puolustusministerin mukaan seuraavalle hallituskaudelle.
Ajatushautomo ehdotti sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta
Suomessa on tullut julkisuuteen viime vuosina monia ehdotuksia asepalveluksen uudistamiseksi. Milja Suihkon perustama Asepalvelus 2020 ajaa "tasa-arvoista ja rankaisematonta asepalvelusta", mutta ei esitä mitään tiettyä mallia sen toteuttamiseksi.
Entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas on ehdottanut Suomeen järjestelmää, jossa kansalaispalvelus koskisi sekä miehiä että naisia. Sen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.
– Varautumispalveluksen tehtävät voisivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun, väestönsuojeluun tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, luettelee ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli.
Taloustutkimuksen kyselyssä ei kysytty, kuinka laajasti suomalaiset kannattavat miehiä ja naisia yhtä lailla koskevaa kansalaispalvelusta. Ainakin edellinen puolustusministeri Jussi Niinistö torjui "pienenkin vapaaehtoisuuden elementin" tuomisen varusmiespalveluun.
Myös nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo Ylelle pitävänsä erittäin tärkeänä, että valtaosa nuorten miesten ikäluokasta suorittaa asevelvollisuuden varusmiespalveluksen muodossa.
Norjassa on yhtäläinen vapaaehtoisuus, Israelissa yhtäläinen pakko
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen on yllättynyt kyselyn tuloksissa siitä, miten vähäistä naisten asevelvollisuuden kannatus edelleen on.
– Tämä on tasa-arvokeskustelun sokea piste. Meillä sanotaan, että Suomessa ei pitäisi olla miesten ja naisten töitä. Käytännössä ihmiset kuitenkin ajattelevat, että sotiminen on miesten työtä. Se on hiljaisesti hyväksytty.
Muista maista esimerkiksi Norjassa on käytössä sukupuolineutraali valikoiva asevelvollisuus, jossa puolustusvoimat valitsee koulutettavat ikäluokan miehistä ja naisista. Käytännössä järjestelmä on vapaaehtoinen, koska halukkaita on enemmän kuin koulutettavia. Vastaavasti Israelissa asepalvelus on pakollinen sekä miehille että naisille.
Suomalaisten asenteita asevelvollisuuteen on tutkinut säännöllisesti myös muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS). Sen kyselyissä naisten asevelvollisuus ja kansalaispalvelus ovat saaneet enemmän kannatusta kuin Taloustutkimuksen kyselyssä.
Ero selittyy kysymyksenasettelulla: nyt julkaistussa kyselyssä vastaajien piti valita vain yksi vaihtoehto, kun taas MTS:n kyselyissä vastaajat ovat voineet kannattaa useaa eri vaihtoehtoja.
Onko asevelvollisuuslaki nyt hyvä vai pitäisikö sitä sinusta muuttaa? Kerro mielipiteesi ja perustelusi keskusteluosiossa jutun alla. Keskustelu on auki keskiviikkona kello 20 asti.
Juttua täydennetty 26.6. 14.13: Lisätty faktalaatikko, jossa kerrotaan, miten kyselytutkimus tehtiin.
Juttua korjattu 26.6. 14.35: Artikkelin tekstissä luki alun perin virheellisesti, että 68 prosenttia kannatti nykyistä asevelvollisuuslakia. Oikea luku oli 65 prosenttia.