– Kulkeekohan sillä Jannella hissi ihan vintille asti?
Muun muassa tälläiseen kysymykseen 29-vuotias Janne Mäntyharju törmäsi, kun hän perusti sirkkafarmin kotitilalleen Säkylään.
Miehen luotto tekemiseen ei järky, vaikka kylillä on liikkunut epäilijöiden esittämiä rajujakin solvauksia.
– Se on ehkä se, että kun tekee jotain uutta, mihin ei olla vielä totuttu. Moni ajattelee, että koko hyönteisbisnes on hiipunut, vaikka se minusta on vasta aluillaan.
Julkisuudessa on jo ehditty antaa kuvaa koko hyönteisbisneksen lopahtamisesta. On kerrottu muun muassa, miten suuri hyönteistehdas lopetti toimintansa alkuvuonna.
Se ei estänyt Mäntyharjua toteuttamasta suunnitelmiaan tämän vuoden alussa.
Pienellä investoinnilla alkuun
Janne Mäntyharjun tilan pihapiirissä sijaitsevaan entiseen lattiakanalaan rakennettiin erillinen huone, josta nyt kuuluu jo korvia huumaava siritys.
Huoneen vajaassa sadassa kasvatuslaatikossa on tuhansia eri kasvuvaiheessa olevia kotisirkkoja.
32 celsiusasteeseen lämmitettyyn pitkulaiseen huoneeseen ei ole asiaa ilman asianmukaista suojausta. Kasvattamossa noudatetaan elintarviketuotannon tiukkoja sääntöjä.
Mäntyharjun tilalla sirkkojen hoitoon kuluu pari tuntia päivässä.
Tasainen siritys kertoo siitä, että sirkoilla on hyvät oltavat. Jos vastassa on kova meteli ja sirkat pomppivat huoneen lattialla, jossakin on vikaa. Mäntyharju on lyhyessä ajassa oppinut lukemaan sirkkojen käytöstä.
– Siritykseen tulee lyhyt tauko, jos esimerkiksi tulee jokin kova ääni. Illalla valojen sammuttua siritys muuttuu rauhallisemmaksi, Mäntyharju kertoo.
Mäntyharjun yhdessä kahden muun kaveruksen kanssa perustama sirkkafirma Cricket Farming Finland Oy tuottaa tällä hetkellä 100–150 kiloa sirkkaa kuukaudessa. Liikevaihdollisesti toiminta on vaatimatonta. Yhdestä kilosta sirkkoja saa noin 10-20 euroa.
Investointi kasvattamoon oli noin 20 000 euron luokkaa. Mäntyharju kiittelee pankinjohtajaa siitä, että hän ei kärsinyt ennakkoluuloista sirkkakasvattamon suhteen.
Jatkossa yritys pyrkii kasvattamaan toimintaansa ja mahdollisesti investoimaan lisää, jos kysyntä lisääntyy.
– Tällä hetkellä on tämä huone tässä. Tuossa on vanhaa lattiakanalaa, ei muuta kuin sitä hyödyntämään. Jos tilanne vaatii, rakennetaan lisää kiinteistöjä.
Totutteluun kuluu aikaa
Janne Mäntyharjun on yllättänyt se, että sirkkafarmi on joutunut painimaan jatkuvien ennakkoluulojen kanssa.
Hänen mielestään pelkästään omien mielikuvien perusteella levitetyt mielipiteet jäytävät kuluttajien luottoa koko bisnekseen.
Uudet asiat vaativat totuttelua ja sitä kautta myös pitkäjänteisyyttä koko alalle. Harva on edes maistanut sirkkaa ennen kuin lausuu oman mielipiteensä asiasta.
– Kokonainen sirkka on haastava monelle. Etanoita vierastettiin alussa, mutta nyt niitä syödään komeasti ravintoloissa, sirkkafarmari vertaa.
– Huoltoasemien noutopöydissä ei ollut sushirullia 20 vuotta sitten. Nyt se on sielläkin ihan normaalia. Sama asia tässä.
Tutkija: Ala kärsii tiedon puutteesta
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Janne Mäntyharjun kuvailemille ennakkoluuloille huokaistaan syvään. Projektitutkija Karolina Laineen mukaan alan kasvuvaikeuksissa on kyse siitä, että tieto ei kulje eri osapuolten kesken riittävästi.
Kuluttajillekaan ei ole kyetty vielä markkinoimaan hyönteisiä riittävän hyvin. Alan pyörä pyörii tällä hetkellä paikallaan.
– Osittain se liittyy yksipuoliseen uutisointiin ja alan hajanaisuuteen. Tieto ei kulje osapuolilta toisille. Jos ihmiset olisivat tietoisempia, ehkä silloin hahmotettaisiin paremmat mahdollisuudet.
Bugs and Brands pyrkii parantamaan kasvua
Laine työskentelee ely-keskuksen rahoittamassa Bugs and Brands -hankkeessa, jonka tarkoitus on edistää hyönteisten käyttöä ja löytää kokonaan uusia bisnesmahdollisuuksia hyönteisistä.
Niitä voisi löytyä jostakin ihan muualta kuin ihmisten lautasilta.
– Suomessa ollaan vähän jämähdetty asiaan näistä ruokahyönteisistä, vaikka hyönteisiin sisältyisi paljon muutakin potentiaalia.
Hyönteisten rooli saattaa tulevaisuudessa olla huomattavasti nykyistä suurempi esimerkiksi kiertotaloudessa tai materiaaliteollisuudessa. Laineen mukaan maailmalla kehitetään ja tutkitaan esimerkiksi hyönteisistä saatavan kitiinin käyttöä erilaisten materiaalien valmistukseen.
Hyönteisten ehdoton etu on niiden kasvatuksen resurssitehokkuus. Yhdellä kilolla rehua voidaan tuottaa huomattavasti enemmän hyönteismassaa kuin esimerkiksi naudan lihaa.
Yhtenä hankkeen tavoitteena onkin löytää kokonaan uusia yrittäjiä ja ideoita hyönteiskasvatuksen pariin.
– Toivottavasti voisimme auttaa toimijoita verkostoitumaan ja sitä kautta löytämään synergiaetuja ja yhteistyömahdollisuuksia.
Janne Mäntyharju on iloinen siitä, että yliopisto on lähtenyt tukemaan hyönteisalaa. Mäntyharju uskoo, että hanke tuo koko alalle lisää uskottavuutta. Kun hyönteisiin uskotaan akateemisesti, se antaa luottoa myös ruohonjuuritasolle.
– Kun ollaan kiinnostuneita siitä ja tutkitaan sitä toimintaa, ettei se olisi jossain kälysessä teltassa tapahtuvaa ötököiden kasvatusta.
Lue lisää:
Euroopan suurimmaksi aikonut hyönteistehdas lopettaa toimintansa Suomessa: "Ei ole kannattavaa"