Suomalaiset ovat tunnetusti mökkikansaa. Viime vuonna Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 509 800 kesämökkiä, joissa käy säännöllisesti yli kaksi miljoonaa henkilöä.
Mökillä perinteisesti nautitaan ympärillä olevasta luonnosta, mutta mökkeilykin kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa päästöjä.
Toimittaja Roman Schatzin mukaan mökkeily on jopa suoranainen ympäristökatastrofi. Schatz kritisoi Maaseudun Tulevaisuudessa aikaisemmin tässä kuussa julkaistussa kolumnissaan (siirryt toiseen palveluun) muun muassa säännöllisiä automatkoja mökille.
Myös Vapaa-ajan asukkaiden liiton mukaan mökkiliikenteen ympäristövaikutuksia tullaan jatkossa syynäämään tarkemmin.
– Mökkimatkat ovat keskimäärin vajaat 200 kilometriä edestakaisin ja kun kesäisin matkan ajaa joka viikonloppu, tulee aika paljon päästöjä, sanoo liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.
Olen nähnyt, että mattoja vielä pestään laitureilla ja se lika ja pesuaine valuu sitten suoraan järveen. Sitä ei enää missään tapauksessa suositella.
Tapio Tervo, Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja
Liitto on laatinut ilmastonmuutosohjelman (siirryt toiseen palveluun), jossa otetaan kantaa mökkiliikenteen lisäksi muun muassa jätehuoltoon ja kierrätykseen sekä mökkien lämmitykseen, rakentamiseen ja eristämiseen.
– Haluamme kannustaa mökkiläisiä tekemään parempia valintoja. Ilmasto on paljon esillä tällä hetkellä ja halusimme ajoittaa ohjelman juuri kesään, Tervo sanoo.
Etelä-Savossa tapahtuvan mökkeilyn hiilijalanjälki selvitettiin keväällä
Vapaa-ajan asumisen tutkimuksen dosentin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Kati Pitkäsen mukaan mökkeilyn hiilijalanjälkeä ei ole laskettu valtakunnallisesti.
Keväällä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kuitenkin laski Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden aiheuttaman hiilijalanjäljen alueen matkailun hiilijalanjälkilaskennan (siirryt toiseen palveluun) yhteydessä.
Tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asukkaiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on noin 84 000 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Vapaa-ajan asukkaiden aiheuttamat päästöt muodostavat noin kolmanneksen koko maakunnan matkailun hiilijalanjäljestä.
– Hiilijalanjälki on noin 400 kiloa vapaa-ajan asukasta kohden. Etelä-Savo on yksi merkittävimmistä mökkeilymaakunnista, eli sikäli selvitys antaa hyvän kuvan mökkeilyn hiilijalanjäljestä, Pitkänen sanoo.
Laskennassa otettiin huomioon matkustus vapaa-ajan asunnolle, sähkönkulutus ja hankinnat, päivittäinen asiointi, aktiviteetit ja ravitsemuspalvelut.
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on Sitran mukaan (siirryt toiseen palveluun) 10 300 kiloa eli siihen suhteutettuna Etelä-Savon mökkeilystä aiheutuvat päästöt ovat vain pieni osa kokonaisuudesta.
– Kaikilla ihmisen toimilla on ympäristövaikutuksia ja mökkeilyssä kysymys on pitkälti siitä, että meillä on kaksi asuntoa, joiden ylläpito lisää kokonaiskulutusta,Pitkänensanoo.
Nykyään mökki voikin olla hyvin varusteltu niin sanottu kakkosasunto suihkuineen, pakastimineen, astianpesukoneineen ja pyykkikoneineen.
”Yli 90 prosenttia mökkimatkoista tehdään henkilöautoilla”
Pitkäsen mukaan merkittävin päästöjen lähde mökkeilyssä on matkustaminen.
– Suomessa mökit ovat hajallaan maaseudulla haja-asutusalueilla, minne tosi puutteellisesti menee julkisen liikenteen yhteyksiä. Muistaakseni yli 90 prosenttia mökkimatkoista tehdään henkilöautoilla.
Tapio Tervon mukaan joukkoliikennettä tulisikin parantaa haja-asutusalueilla.
– Lyhytaikaiset autovuokraukset ja yhteisöautot tulevat varmaan olemaan yksi tapa miten ihmiset tulevaisuudessa matkustavat mökille. Se ei sinänsä vähennä mökkiliikenteen päästöjä, mutta vähentää autoilun päästöjä yleisesti. Pitäisi lisätä julkista asioimisliikennettä tai ainakin pitää nykyisiä yllä, että olisi mahdollista päästä mökille tai edes kauppaan ilman autoa.
Mökin käytöstä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin lasketaan esimerkiksi energiankulutus, erilaiset tavaroiden ja palvelujen ostot ja mökkiläisten aktiviteetit.
– Aika usein mökillä ajetaan moottoriveneillä, mönkijällä tai muilla pörisevillä vehkeillä. Jokainen voi harkita, tarvitseeko niitä, sillä jokaisesta polttomoottorilaitteesta tulee päästöjä, sanoo Tervo.
Tervon mukaan yksittäisen mökkiläisen vastuulla on myös vanhojen tapojen päivittäminen ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.
– Olen nähnyt, että mattoja vielä pestään laitureilla ja se lika ja pesuaine valuu sitten suoraan järveen. Sitä ei enää missään tapauksessa suositella, ympäristöystävällistä pesuainetta ei ole matoille. Roskien poltto on toinen, mitä edelleen harrastetaan hyvin paljon, sanoo Tervo.
Mökkirakentamiseen liittyvä ympäristön muokkaus ja infrastruktuurin rakentaminen kuormittaa myös luontoa.
– Jos ajatellaan mökkirakentamista Suomessa, niin voisi miettiä, että tarvitseeko uusia mökkejä rakentaa vai voiko olemassa olevaa mökkikantaa hyödyntää ja ottaa tehokkaammin käyttöön, Pitkänen sanoo.
Mökkeilyllä voi olla myös positiivisia ympäristövaikutuksia
Pitkäsen mukaan suomalaiset ovat yleisesti ottaen ympäristötietoista mökkikansaa. Aurinkopaneelien suosio on esimerkiksi lisääntynyt.
– Vapaa-ajan asukkaille ympäristön laatu on tosi tärkeää ja esimerkiksi vesien laadusta ollaan huolissaan. Mökkijärviä kunnostetaan ja lähimaisemien ylläpidosta huolehditaan. Mökkeilyn kautta kaupunkilaisväestökin saa säännöllisesti kosketuksen ympäristöön ja sillä voi olla jopa kansanterveydellisiä vaikutuksia.
Mökkeilyn ympäristövaikutuksia voi verrata myös siihen, mitä tehtäisiin, jos sinne mökille ei mentäisikään. Voisiko mökkeily korvata esimerkiksi ulkomaanmatkoja?
– Olen tätä vähän tutkinut ja havainnut, että mökkeily usein yhdistyy hypermobiiliin elämäntapaan, jossa mökin ohella käydään myös matkoilla. Tulevaisuudessa kun ilmastoarvot korostuvat, voi kuitenkin olla, että ihmiset näkevät mökkeilyn entistä houkuttelevampana vaihtoehtona.
Lue myös:
Suomalaisten on pakko päästä mökille – Lue, oletko keskivertomökkeilijä vai tilasto-oikku (22.6.2018)