“Häpeäisitte! Kaikki näkevät tuon pinkkipesunne läpi.”
“Pride on mielenosoitus teidän kaltaisianne toimijoita vastaan, ja te ette voi olla samanaikaisesti mielenosoituksen kohteena ja osallistujana.”
“Niin kauan kuin Puolimatka saa vapaasti levittää vihaansa, ei teidän toiminnallanne ole mitään tekemistä yhdenvertaisuuden edistämisen kanssa.”
Jyväskylän yliopisto julkaisi pride-viikon aluksi sosiaalisessa mediassa logonsa sateenkaaren väreissä ja sen yhteydessä tekstin "Jyväskylän yliopisto on kaikkien yliopisto".
Julkaisu ei miellyttänyt kaikkia, vaan keräsi varsinkin Twitterissä ja Instagramissa paljon negatiivista huomiota. Alun lainaukset ovat Instagram-käyttäjien kommentteja yliopiston julkaisuun.
Ongelmaksi nähdään professorin lausunnot
Osa kommentoijista piti yliopiston osallistumista pride-viikkoon ristiriitaisena, koska kaikkien mielestä yliopisto ei tee tarpeeksi työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi.
Moni näki ongelmaksi kasvatustieteiden professori Tapio Puolimatkan julkisuudessa esittämät väitteet ja sen, että Puolimatka toimii Jyväskylän yliopistossa edelleen professorina.
Puolimatka on muun muassa sanonut joidenkin tutkijoiden esittäneen, että mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi.
Puolimatkan toimintaan vedoten Jyväskylän yliopistoa on pride-viikolla syytetty pinkkipesusta, eli seksuaalivähemmistöjen oikeuksien näennäisestä edistämisestä oman maineen kiillottamiseksi.
Puolimatka itse toteaa, ettei ole saanut yhtään täsmennettyä kritiikkiä siitä, miten hän on on loukannut yhdenvertaisuutta.
– Kristittynä minulle kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia, kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi. Se on minun peruslähtökohtani.
Parhaiten hän uskoo parantavansa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa omalta osaltaan opettamalla asianmukaisesti, rehellisesti ja totuudenmukaisesti sekä kunnioittamalla jokaisen opiskelijan oikeuksia ilmaista näkemyksensä avoimesti.
"Arvasimme, että aihe herättää keskustelua"
Twitterissä Jyväskylän yliopisto vastasi kommentoineille lyhyesti, että tasa-arvo on yliopistolle tärkeää ja sen eteen tehdään työtä, kiitti kommenteista ja toivotti hyvää Pride-viikkoa.
Tätä juttua varten Jyväskylän yliopistolta ei saatu ketään haastatteluun, vaan viestintäpäällikkö Liisa Harjula toimitti kommentit sähköpostilla.
Harjulan mukaan Jyväskylän yliopisto osallistui pride-viikkoon sosiaalisen median kanavissaan, koska tasa-arvotyö on jatkuvaa, ja yliopisto haluaa olla pride-viikolla mukana tiellä kohti yhdenvertaisuutta.
– Haluamme taata syrjimättömän opiskeluympäristön kaikille. Käymme koko ajan keskustelua opiskelijoiden kanssa, työskentelemme tiiviisti yhteistyössä ylioppilaskunnan kanssa ja ratkomme heidän kanssaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, Harjula toteaa sähköpostissa.
Korjaustoimenpiteiksi yhdenvertaisuuden parantamiseen hän mainitsee häirintäyhdyshenkilöt, jotka ovat opiskelijoiden tukena heidän kohtaamissaan vaikeuksissa. Lisäksi yliopistolla toimii hyvinvointineuvojia, joihin voi ottaa yhteyttä.
Harjulan mukaan yliopistolla arvattiin, että sateenkaarilipun käyttäminen herättää keskustelua ja tunteita. Entä koetaanko yliopistolla kritiikin olevan aiheellista?
– Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet myös paljon positiivista palautetta ja kannustusta, Harjula vastaa.
Hänen mukaansa pride-viikko ei näy yliopiston toiminnassa muuten kuin sosiaalisessa mediassa.
"Kaikki ei ole pinkkipesua"
Jyväskylän yliopisto ei ole ainoa organisaatio, joka on pride-viikkoon osallistuessaan ollut kritiikin kohteena. Myös esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli Helsinki Priden yhteistyökumppanina on nähty ristiriitaisena.
Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamon mielestä pride-viikkoon osallistuvien organisaatioiden on tärkeä tiedostaa, että yhdenvertaisuudessa ei ole kysymys vain yhdestä viikosta, jolloin nostetaan lippu salkoon.
– Täytyisi oikeasti miettiä, miten yhdenvertaisuutta toteutetaan ympäri vuoden niin, että se todella siirtyy arkipäivään. Joillekin siinä on kysymys syrjinnästä, vihapuheesta ja monenlaisesta epäasiallisesta kohtelusta.
Jyväskylän yliopistolla on Tarjamon mielestä pohdittavaa siinä, minkälaista ilmapiiriä Puolimatkan julkiset kannanotot luovat yliopistoyhteisöön. Hän muistuttaa, että yliopistoilla, kuten muillakin koulutusta järjestävillä tahoilla, on lainmukainen velvoite edistää yhdenvertaisuutta.
Pinkkipesu-termin kanssa Tarjamo kehottaa kuitenkin olemaan varovainen. Jo pelkän sateenkaarilipun julkaisemisen takana saattaa olla organisaation sisällä vuosien mittainen työ.
– Kaikissa tilanteissa ei ole kyse pinkkipesusta, vaikka organisaation toiminnassa olisi vielä yhdenvertaisuuden näkökulmasta korjattavaa.
Olennaista Tarjamon mukaan on keskustelu. Jos väriä tunnustetaan, täytyisi olla valmiina kertomaan, miten organisaatio aikoo toiminnassaan edistää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa.
– Jos sitä ei heti itse kerro, siihen kannattaa varautua, että ihmiset tulevat kysymään, Tarjamo lisää.
Opiskelijat kohdanneet ongelmia
Kasvatustieteitä Jyväskylän yliopistossa opiskelevat Venla-Vanamo Asikainen ja Susi Nousiainen toivoisivat yliopistolta näkyvämpää toimintaa ja parempaa alttiutta keskusteluun. Asikainen kuuluu itse seksuaalivähemmistöön ja Nousiainen sukupuolivähemmistöön.
– Äkkiseltään ei tule mieleen konkreettisia toimia, joilla yliopisto olisi ottanut kantaa yhdenvertaisuuteen tai tehnyt sitä arjessa näkyväksi sinä aikana kun minä olen täällä opiskellut, vuonna 2013 opintonsa aloittanut Asikainen toteaa.
Hän itse ei ole kokenut syrjintää, mutta kertoo osan ystävistään joutuneen vähemmistöasemansa takia ongelmallisiin tilanteisiin yliopistolla.
– Se tuntuu minusta suoraan sanottuna kamalalta. Jos tällaista tapahtuu, organisaation toiminnassa on jotakin sellaista, mitä ehdottomasti pitäisi muuttaa.
Sukupuolten tasa-arvosta valtavirtaa
Susi Nousiainen on puolestaan tyytyväinen siihen, että Jyväskylän yliopistolla on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jota päivitetään aktiivisesti. Lisäksi yliopiston verkkosivuilta löytyy helposti ohjeet, mitä tehdä, jos kohtaa häirintää tai havaitsee epäkohdan.
Nousiainen ei halua nähdä Tapio Puolimatkan lausuntoja ja professorina toimimista esteenä yliopiston kehittymiselle yhdenvertaiseksi ympäristöksi.
– Hän kuitenkin on aika pieni sivuhenkilö siinä, miten rakennamme yliopistoamme, opiskeluympäristöämme ja työympäristöämme yhdenvertaisiksi. Ja miten visioimme sitä, millaisiksi haluamme rakentaa tulevaisuuden täällä niin, että kaikki pystyvät käyttämään resurssejaan parhaalla mahdollisella tavalla.