Monet tubettajat ovat avautuneet viime aikoina julkisuudessa mielenterveysongelmistaan.
Viimeksi omasta mielenterveydestään on kertonut Suomen suosituimpiin tubettajien joukkoon kuuluva Eric Savolainen eli Lakko. Savolainen julkaisi omalla Youtube-kanavallaan videon (siirryt toiseen palveluun), jossa hän kertoo kamppailevansa mielenterveytensä kanssa ja jäävänsä tauolle.
– Mielenterveys on tällä hetkellä todella kovalla koetuksella. Tiedän, että tarvitsen apua ja onneksi saan sitä. Mulla ei ole ikinä ollut masennusta ja nämä ovat aivan uusia tunteita, Savolainen kertoo videollaan.
Myös tubettaja Iina-Katariina Haataja eli Iina-Katariina on kertonut tänä keväänä sosiaalisessa mediassa avoimesti mielenterveysongelmistaan (siirryt toiseen palveluun). Maiju Voutilainen eli Mansikkka on jo aiemmin kertonut ahdistuksestaan (siirryt toiseen palveluun) Aamulehdelle.
Tubettaja Juuso Karikuusi eli Herbalisti on puhunut videolla (siirryt toiseen palveluun) omasta uupumuksestaan. Erityisesti vuodet 2016 ja 2017 olivat Karikuuselle rankkoja, koska samaan aikaan oli monta rautaa tulessa eri projektien parissa.
– Oli todella vaikeaa sanoa ei, kun kaikki asiat kiinnostivat ja niitä oli mukava tehdä. Se oli rankkaa aikaa.
Työn ja vapaa-ajan raja häilyvä
Tubettajat aloittavat videoiden tekemisen yleensä harrastuksena. Kun sosiaalisen median päivittämisestä tulee kokopäiväistä työtä, oman vapaa-ajan erottaminen työstä vaikeutuu. Näin kävi myös Karikuuselle.
– Minulle on ollut iso haaste, että missä vaiheessa teen hommia vain harrastepohjalta ja milloin se on työtä. Välillä on vaikeaa löytää aikaa muulle elämälle, kun tubettaminen on sekä harrastus että työ.
Nuorisopsykiatrin mukaan sosiaalisen median rajattomat mahdollisuudet heijastuvat rajan vetämisen vaikeutena.
– Periaatteessa siellä on mahdollista kasvattaa omaa yleisöä tai bisnestä rajattomasti. Joillakin yksilöillä tämä saattaa johtaa psyykkisen kuormituksen kasvuun ja voi tulla tunne, että täytyisi koko ajan olla sosiaalisessa mediassa vahtimassa vastetta omiin viesteihin. Lisäksi joillakin nuorilla sosiaalisen median seuraaminen johtaa kokemukseen, ettei ole koskaan tarpeeksi läsnä ja lienee mahdollista, että myös tubettaja ajautuu tällaiseen kokemukseen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta kertoo.
Kun työ ja vapaa-aika menevät tubettajalla sekaisin, siitä voi seurata stressi- ja riippuvuusoireita.
– Mahdollisiin sosiaalisen median aiheuttamiin stressioireisiin kuuluvat esimerkiksi uupumus, mielialan lasku, väsymys, kokemus tarkoituksettomuudesta ja kyynisyys. Suoria riippuvuusoireita ovat taas muun muassa ärtyneisyys, pakkomielteistä halua olla sosiaalisessa mediassa, harrastusten ja ihmissuhteiden ylläpidon vaikeudet ja ylipäätään ajankäytön rajanhallinnan ongelmat. Nämä kaikki kulkevat helposti käsi kädessä.
Vapaa-ajan ja työn rajan hämärtymistä lisää se, että tubettajat tekevät osan videoistaan kaupallisessa yhteistyössä. Toisaalta tubettaja kuvaa myös vapaa-ajallaan ja tienaa mainostuloilla.
Epäsäännölliset työajat
Tubettaja vastaa pääasiassa itse omasta työajastaan. Selvää rytmitystä työn ja vapaa-ajan välillä ei välttämättä ole, koska monet tubettajat tekevät töitä kotonaan ja osa heistä kuvaa arkeaan videoille.
– Jonakin päivinä saatan tehdä töitä 12–13 tuntia, mikä toki kuuluu yrittäjän elämään. Välillä on päiviä, jolloin ei taas ole oikein mitään. Töiden epätasaisuus on toisinaan haasteellista.
Taukoa sisällön tuottamisesta sosiaaliseen mediaan voi olla vaikea pitää, koska seuraajat odottavat koko ajan uutta sisältöä.
Alalla vallitsee nykyään myös kova kilpailu, kun uusia tekijöitä tulee jatkuvasti. Tubettajien on ikään kuin pakko pysyä menossa mukana. Karikuusi tosin kokee kilpailevansa lähinnä itsensä kanssa.
– En koe, että hommassa olisi välttämättä tekijöiden välistä kilpailua keskenään, koska jokainen tekee omia juttujaan. Kun tekee sitä mitä itse haluaa, niin ei siinä kilpaile kenenkään muun kuin itsensä kanssa.
Sosiaalisen median kautta tubettajat voivat helposti peilata omaa tekemistään suhteessa muihin. Se aiheuttaa paineita.
– Somessa näkee koko ajan, kun muut tekee hommia ja vaikka itse tekisi kuinka paljon, niin saattaa tulla fiilis, ettei siltikään tee tarpeeksi. Lisäksi helposti tulee fomo eli fear of missing out, että miksen ollut tuolla tai miksen ole tehnyt tuota, Karikuusi kuvailee.
Missä menevät jakamisen rajat?
Tubettaja esiintyy monesti omilla kasvoillaan videoilla, minkä takia osa tubettajista pohtii tarkkaan millaista sisältöä he julkaisevat omalla kanavallaan.
– Mahdollisia stressitekijöitä sisällön tuottamisessa voivat olla, jos tarkastelee yhä uudelleen omia sosiaalisen median postauksiaan pikkutarkasti tai jos arvioi, onko sisältö jollakin tietyllä tavalla ollut hyväksyttävää. Tällöin yksilöt voivat kokea stressiä sosiaalisessa mediassa esillä olosta, koska sisällöt leviävät helposti, Ranta kertoo.
Tubettajien jakamat kokemukset ja näkemykset mielenterveysongelmista Ranta näkee pääasiassa hyvänä tapana viestiä mielenterveydestä.
– Parhaimmillaan sisällön vastaanottajat voivat saada sekä fakta- että kokemusperäistä punnittua tietoa. Esimerkiksiksi siitä, mistä voi saada apua ja kuulla kertomuksia siitä, että apua voi saada.
Ranta muistuttaa kuitenkin sosiaalisen median arvaamattomuudesta ennen kuin tubettaja päättää jakaa henkilökohtaisia asioitaan julkisesti. Videot voivat levitä odottamattomasti sosiaalisessa mediassa.
– Saatu vastaus ei välttämättä ole toivotunlainen. Omasta tilanteestaan voi toki kertoa, mutta samalla pitää varoa, ettei liitä asiaan muita henkilöitä loukkaamalla luottamuksen rajoja.
Karikuusella itsellään on pääasiassa positiivisia kokemuksia oman uupumuksensa kertomisesta suurelle yleisölle.
– Suurin osa katsojista on ymmärtänyt todella hyvin, mutta aina joukossa on mukana myös niitä, jotka eivät ymmärrä tämän työn haastavuutta.
“Sosiaalista mediaa hengittää ja elää koko ajan”
Tubettajan työ on paljon muutakin kuin vain kameralle puhumista. Yhden videon tekemiseen saattaa kuulua käsikirjoittamista, kuvaamista, editointia, tuottamista ja ohjaamista. Sen sijaan, että mukana olisi kokonainen tiimi, tubettaja tekee monesti kaiken itse.
– Itselläni on lisäksi livekeikkoja, kaikkien somekanavien ylläpitämistä, kaupallisten kumppanuuksien hoitamista ja muita yrittäjän vastuita siihen päälle, Karikuusi luettelee.
Tubettajan täytyy pysyä ajan hermoilla seuraamalla vähän mitä muut tekevät ja samalla kuitenkin luoda jatkuvasti uutta sisältöä. Lisäksi omaa tekemistä voi helposti miettiä sitä kautta, että saisiko siitä jotain sisältöä sosiaaliseen mediaan.
– Videoiden tekoon käyttää omaa luovuutta ja tekee tätä hommaa sydämellä ja tunteet mukana. Samalla tuntuu myös pahalle, jos se mitä sä olet tykännyt tehdä ei kiinnostanutkaan yleisöä.
Esimerkiksi Bioshock Infinite - Quest for da Kukkahattu (siirryt toiseen palveluun) -videota varten Karikuusella oli reilut yksitoista tuntia materiaalia, mitä hän leikkasi kuukauden ajan. Video ei kuitenkaan saavuttanut suurta suosiota yleisön keskuudessa julkaisun jälkeen.
– Olin todella ylpeä ja iloinen siitä videosta, mutta ei se mikään superhitti ollut. Nyt pari viikkoa sitten eräs katsoja tuli moikkaamaan ja kertoi katsovansa juuri tämän kyseisen videon aina vuosittain. Mulle on aina riittänyt se, että joku olisi iloinen mun videoista.
Youtuben ohella monet tubettajat tuottavat aktiivisesti sisältöä myös muihin sosiaalisen median kanaviin osana arkeaan.
– Se on aika hurjaa, kun sosiaalista mediaa hengittää ja elää koko ajan. Jos olen ollut esimerkiksi viikon pois somesta, niin se tuntuu pitkältä ajalta ja, että olisi missannut asioita, vaikka irl on ehtinyt tekemään vaikka mitä. Videoiden ja sisällön tuottaminen ovat elämäntapa, Karikuusi kertoo.
Selkeät linjaukset avuksi
Tubettajan oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta kannustaa seuraamaan, kuinka paljon sosiaalinen media vie aikaa ja pitämään huolen siitä, ettei se hallitse liikaa omaa elämää. Oleellista on kyetä säilyttämään riittävät rajat.
– Sosiaaliseen mediaan on helppo upota, mutta samalla täytyy muistaa olla maltillinen ja arvioida kriittisesti siellä vietettyä aikaa. Jokaisen tulee sosiaalisen median käytön ohella huolehtia ihmissuhteistaan, muista harrastuksistaan ja riittävästä levosta.
Tärkeä oivallus Karikuuselle on ollut loman tärkeys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin.
Vuoden 2018 alussa Karikuusi päätti ottaa kuukauden loman ilman sosiaalista mediaa ja videoiden tekemistä ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Loman jälkeen alkoi myös yhteistyö toisen tubettajan Sami Koiviston kanssa.
– Sami on kuvaamassa osaa videoista ja hän leikkaa osan videoistani. Puolitoista vuotta on nyt tehty yhteistyötä ja se on auttanut tosi paljon viemään painetta pois tekemisestä, Karikuusi kertoo.
Karikuusi on oppinut oman uupumuksensa jälkeen ottamaan etäisyyttä sosiaalisesta mediasta säännöllisesti.
– Pidän nykyään aina tammikuussa kuukauden tauon, jolloin en tee videoita tai ole sosiaalisessa mediassa. Keskityn itseeni, läheisiini ja lähden esimerkiksi matkalle. Tärkeintä on se, ettei kamera ole mukana.