Hongkongilaiset ovat osoittaneet mieltään kaduilla jo kuukausien ajan. Maanantaina mielenosoitukset kärjistyivät yhteenotoksi poliisin kanssa. Jännitys kaupungissa on kasvanut.
Liikehdinnän takana on suuttumus ja pelko Kiinan valtapyrkimyksiä kohtaan.
Mielenosoitukset alkoivat maaliskuun lopussa, kun Hongkongissa yritettiin viedä läpi lakialoite vakavista rikoksista epäiltyjen luovutuksesta Kiinaan.
Mielenosoittajien pelkona on, että lain turvin Kiinan johtoa arvostelevia toisinajattelijoita siirretään Manner-Kiinaan kommunistisen puolueen valvomiin tuomioistuimiin. Niissä oikeusturva on vähäinen.
Hongkongin Kiina-mielinen hallintojohtaja Carrie Lam päätti kesäkuussa pysäyttää lakiesityksen etenemisen, kun miljoona ihmistä lähti kaduille. Mielenosoittajat ottivat väkivaltaisesti yhteen mellakkapoliisin kanssa.
Mielenosoitukset eivät kuitenkaan laantuneet. Maanantaina Hongkongin Kiinalle luovuttamisen vuosipäivänä sadattuhannet hongkongilaiset marssivat kaduille. He vaativat jäädyttämisen sijaan koko lakiehdotuksen perumista.
Tähän hallintojohtaja Carrie Lam ei ole suostunut. Mielenosoittajat vaativat myös Lamin eroa.
Pieni opiskelijaryhmä yritti tunkeutua hallintorakennukseen työntäen metallitankoja vahvistettujen ikkunalasien läpi. Mellakkapoliisit vastasivat sumuttamalla pippurikaasua.
Hongkongille luvattiin erityisasema
Hongkong oli Britannian siirtomaa 150 vuoden ajan vuoteen 1997 asti. Hongkongin talous kukoisti ja se tuotti tavaraa vientimarkkinoille. Kaupungista tuli yksi maailman merkittävimmistä ja houkuttelevimmista rahamarkkinoiden keskuksista.
Alue houkutteli myös muun muassa toisinajattelijoita ja siirtolaisia Kiinasta.
Vallan vaihtuessa Kiina lupasi Hongkongille viideksikymmeneksi vuodeksi laajan itsehallinnon ulko- ja puolustuspolitiikkaa lukuun ottamatta.
“Yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaate takaa muun muassa oikeuden riippumattomaan tuomioistuimeen ja mielenosoituksiin toisin kuin muualla Kiinassa.
Kiina tiukentaa otettaan Hongkongista
Monen hongkongilaisen mielestä lakiehdotus rikollisten luovuttamisesta on jälleen uusi osoitus Kiinan halusta murentaa Hongkongin erityisasemaa.
Demokratia-aktivistien mukaan Kiina pyrkii jo nyt sensuroimaan ja tukahduttamaan mielipiteenvapautta Hongkongissa.
Vuonna 2015 viisi Kiinan johtoa arvostelevia kirjoja myynyttä kustantajaa katosi. He ilmaantuivat esiin Kiinassa, jossa he joutuivat tekemään tunnustuksia televisiossa. Kiinasta kriittisesti kirjoittaneen brittiläisen Financial Times -sanomalehden toimittajan viisumia Hongkongiin ei uusittu.
Keskusvallan otteet nostattavat protesteja
Hongkongilaiset ovat osoittaneet mieltään demokratian puolesta siitä asti, kun alue siirtyi Kiinan haltuun.
Yksi suurimmista mielenosoituksista oli vuonna 2014 järjestetty niin sanottu sateenvarjomielenosoitus. Silloin kymmenettuhannet ihmiset tukkivat rahamarkkinoiden keskusalueen kadut kahden kuukauden ajan.
He suojautuivat poliisin pippurisumutteelta ja kyynelkaasulta sateenvarjoin. Mielenosoittajat vastustivat Kiinan valtaa Hongkongin johtajien valinnassa.
Vuonna 2012 kymmenettuhannet nuoret mielenosoittajat protestoivat määräystä moraalioppitunneista, joissa ylistettiin Kiinan kommunistista järjestelmää ja arvosteltiin demokratialiikkeitä. Suunnitelma oppitunneista peruttiin.
Vuonna 2003 puoli miljoonaa mielenosoittajaa marssi menestyksekkäästi kansallista turvallisuuslakiehdotusta vastaan. Sen pelättiin kaventavan sananvapautta.
Suurin osa hongkongilaisista ei mielipidemittausten mukaan pidä itseään kiinalaisina.
Muun muassa Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Britannia ovat arvostelleet nyt protesteja aiheuttanutta luovutuslakiehdotusta. Kiina on sanonut, että Hongkongin asiat eivät kuulu enää Britannialle, joten sen ei pidä tulla osoittelemaan Kiinaa.
Lue lisää: