"Miten puhut noin hyvää suomea?"
"Mistä olet oikeasti kotoisin?"
Moni suomalainen, jolla on sukujuuria Euroopan ulkopuolella, törmää toistuvasti tällaisiin kysymyksiin. Silloinkin, kun hän on syntynyt Suomessa ja puhuu äidinkielenään suomea. Vaikka kysyjä saattaa olla omasta mielestään vain hyväntahtoisesti utelias, näillä kyselyillä voi aiheuttaa tunteita, joista myöhemmin kehittyy mielenterveyden ongelmia.
Mistä kyse?
Viime vuonna julkaistiin EU-raportti, jonka tulos oli synkkä: afrikkalaistaustaiset kokevat Suomessa enemmän rasistista ahdistelua kuin missään muussa EU-maassa. Terapeutti Michaela Moua näkee vastaanotollaan, miten nämä rasistiset teot vaikuttavat niiden kohteeksi joutuvien ihmisten mielenterveyteen.
– Oireet voivat olla ahdistusta, masennusta ja itsesyytöstä. Häpeä on tosi vahva tunne, jota rasismin kohteena olevilla henkilöillä on, Moua luettelee.
Helsingin yliopistossa valmistui tänä keväänä ensimmäinen Suomessa tehty väitöstutkimus, jossa tarkasteltiin ulkomailla syntyneen väestön terveyttä väestötutkimusaineistolla. Tutkimustulokset ovat linjassa Mouan kuvauksen kanssa. Siitä selviää, että venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisenväestön keskuudessa koettu syrjintä on heikentänyt sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.
Kuka ja mitä?
Michaela Moua on terapeutti, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.
– Terapiaopintojen aikana huomasin, että on valtava tarve terapeuteille, jotka ymmärtävät, miten rasismi vaikuttaa mielenterveyteen, minkälaisia oireet ovat ja minkälaista on elää marginalisoituna, ruskeana tai mustana ihmisenä valkoisessa yhteiskunnassa, Moua kertoo.
Hän toivoisi, että terapeuttien koulutuksessa käsiteltäisiin rasismia sen kautta, että sitä ilmenee yhteiskunnassa laaja-alaisesti.
– Suomessa tällä hetkellä on mielestäni haasteena se, että rasismi ymmärretään melko alkeellisella tavalla, Moua huomauttaa.
– Se ymmärretään ensinnäkin tekona tai tapahtumana, joka tapahtuu yksilöiden tai ryhmien välillä. Rasismi on toki sitäkin, mutta se on paljon muutakin. Skaala on äärettömän laaja.
Rasismi voi olla ihmisten välistä syrjivää kohtelua tai pahimmillaan jopa fyysistä väkivaltaa. Lisäksi rasismia ilmenee yhteiskunnan rakenteissa. Kyse on siis paljon muustakin kuin siitä, että jokin ihminen käyttäytyy rasistisesti toista ihmistä kohtaan.
Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessakin huomattiin, että syrjintäkokemukset lisäsivät heikon terveyden ja mielenterveysoireiden todennäköisyyttä myös niillä, jotka kertoivat kokeneensa vain epäsuoraa syrjintää.
Michaela Moua nostaa esiin mikroaggressiot, jotka ovat tahallisia tai tahattomia sanoja ja tekoja, jotka ylläpitävät rasistisia stereotypioita. Sellaiseksi voidaan lukea esimerkiksi kyselyt kielitaidosta tai "oikeasta" kotimaasta.
– Multa kysytään, että mistä mä olen kotoisin, mutta ei riitä vastaukseksi, että olen Munkkiniemestä Helsingistä.
– Kysyjä saattaa ajatella, että hän on vain kiinnostunut. Tarkoitusperänä ei välttämättä ole loukata, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, mikä kysyjän tarkoitusperä on. Merkitystä on sillä, miten se vaikuttaa siihen, jolta kysytään. Tämä ei usein ole ensimmäinen, ei kymmenes eikä sadas kerta, vaan häneltä on jo monia vuosia kysytty tämän tyyppisiä kysymyksiä, Moua kuvailee.
Tätä et ehkä tiennyt
Yhdysvalloissa Columbian yliopiston professorin Robert T. Carterin mukaan toistuvat rasismikokemukset voivat pahimmillaan johtaa post-traumaattiseen stressihäiriöön. Michaela Moua huomauttaa, että tämän tiedon pitäisi olla isommassa osassa terapeuttien koulutuksessa myös Suomessa.
– Terapeutteja pitäisi kouluttaa ymmärtämään rasismia ilmiönä, ja miten rasismi traumana vaikuttaa mielenterveyteen, hän sanoo.
Rasismikokemusten ymmärtäminen trauman aiheuttajaksi, voisi auttaa ymmärtämään paremmin sitä, miten laaja-alaisia oireita syrjintä voi aiheuttaa.
– Kun ihmisellä on jatkuvia ja vuosia kestäviä kasautuvia traumoja eri muodoissa, se alkaa vaikuttamaan sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin.
Mitä on tärkeä muistaa?
Työssään Moua on huomannut sen, että rasismilta ei suojaa se, että puhuu suomea äidinkielenään, on kouluttautunut Suomessa ja alkanut luoda uraa työelämässä.
– Pitää päästä eroon siitä, että se rasismin poistaminen laitetaan yksilön tasolle, Moua tiivistää.
Hän kokee, että nimenomaan hänen kaltaisensa suomalaiset jäävät mielenterveyspalveluissa väliinputoajiksi.
– On valtaväestölle suunnatut mielenterveyspalvelut ja sitten on paljon mielenterveyspalveluita maahanmuuttajille ja pakolaistaustaisille, eli todella haavoittuvaisessa asemassa oleville. Minun kaltaisten suomalaisten, jotka puhuvat äidinkielenään suomea, ovat käyneet suomalaisen koulusysteemin ja kokevat identifioituvansa suomalaisuuteen ja Suomeen, niin meidän erityisyyttä ei osata huomioida, hän kuvaa tilannetta.
Michaela Mouaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.
Katso myös edelliset jaksot tästä.
Lue lisää:
Tutkimus: Afrikasta EU-maihin tulleet tuntevat eniten rasistista ahdistelua Suomessa