BRYSSEL Saksan puolustusministeri ja liittokansleri Angela Merkelin puoluetoveri, konservatiivien Ursula von der Leyen nousee uudeksi EU-komission puheenjohtajaksi nykyisen Jean-Claude Junckerin jälkeen, sopivat EU-valtionjohtajat tiistaina Brysselissä kolme päivää kestäneessä huippukokouksessa.
28 jäsenmaan kompromississa ranskalainen Christine Lagarde nousee Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Tehtävään olivat ehdolla myös Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn ja entinen pääjohtaja Erkki Liikanen.
Pääministeri Antti Rinteen mukaan Suomi piti Rehnin ja Liikasen nimiä esillä kahdenvälisissä keskusteluissa koko kokouksen ajan.
– Tähän pakettiin se ei vain sopinut, Rinne sanoi heti huippukokouksen jälkeen. Hänen mukaansa Suomi ei olisi voinut heidän nimittämisekseen tehdä enempää.
EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi tulee Espanjan sosialistinen ulkoministeri Josep Borrell.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nousee Belgian keskustaliberaali pääministeri Charles Michel.
– Charles Michel on ihanteellinen välittäjä EU-maiden välille, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi tiedotustilaisuudessa heti huippukokouksen jälkeen.
Charles Michel, 43, on toiminut pääministerinä vuodesta 2014. Myös hänen isänsä Louis Michel on entinen tunnettu eurooppalainen poliitikko, joka on toiminut muun muassa EU-komissaarina.
Väistyvän Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan EU-komission varapuheenjohtajiksi nousevat tanskalainen Margrethe Vestager ja hollantilainen Frans Timmermans.
– Olen erittäin tyytyväinen, että miesten ja naisten välinen tasapaino löytyi tässä kokouksessa. Ensimmäistä kertaa komission puheenjohtajaksi on tulossa nainen, pääministeri Rinne totesi.
Vaikka kokous kesti kolme päivää, Rinteen mielestä paketti oli niin monimutkainen, että kokousaikaa ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä.
Kärkiehdokkaat ohitettiin
Jäsenmaiden kokoon kursimaa nimityspakettia voi pitää niin kutsutun kärkiehdokasmenettelyn täydellisenä ohittamisena.
EU-parlamentin puolueet nimesivät jo ennen EU-vaaleja ehdokkaansa komission johtoon. Vaalituloksen perusteella suurimman parlamenttiryhmän EPP:n ehdokkaan Manfred Weberin olisi pitänyt nousta komissioon puheenjohtajaksi. Nyt Weber perui ehdokkuutensa aivan huippukokouksen loppumetreillä varmistaakseen Von der Leyenin nimityksen.
Paketissa ei ole myöskään muiden puolueiden kärkiehdokkaita.
Parlamentti äänestää keskiviikkona omasta puheenjohtajastaan. Sen pitää hyväksyä Von der Leyenin nimitys, ja voikin olla, että parlamentista kuullaan vielä soraääniä.
Muihin nyt sovittuihin nimityksiin ei tarvita parlamentin hyväksyntää.
Kuka sitten on Ursula von der Leyen, 59?
Hän on kristillisdemokraatti, joka on istunut Merkelin hallituksessa ministereistä pisimpään, 14 vuotta. Hän on toiminut puolustusministerinä joulukuusta 2013. Aiemmin hän on ollut työ- ja sosiaaliministerinä sekä perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasiainministerinä.
Von der Leyen syntyi ja vietti lapsuusvuotensa Brysselissä. Hän puhuukin saksan lisäksi sujuvaa ranskaa ja englantia. Näiden kolmen kielen taitoa on pidetty perusvaatimuksena EU-huipputehtävissä.
Von der Leyen oli helppo hyväksyä myös EU:n uusimmissa jäsenmaissa Itä- ja Keski-Euroopassa: hän on matkustanut maissa paljon Nato-tukikohdissa ja hänet tunnetaan tiukasta suhtautumisesta Venäjään. Hän on myös vankkumaton transatlanttisen yhteistyön kannattaja.
Häneen liitetään myös joitakin skandaaleja: häntä esimerkiksi epäiltiin muutama vuosi sitten väitöskirjansa plagioinnista. Parhaillaan Saksan parlamentti selvittää, onko hän syyllistynyt väärinkäytöksiin konsulttien palkkaamisessa Saksan armeijan Bundeswehrin uudistuksissa.
Von der Leyenillä on seitsemän lasta.
Euroopan keskuspankkiin tuleva Christine Lagarde, 63, on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja ja entinen Ranskan valtiovarainministeri. Hän on konservatiivi.
Valtiovarainministeriksi hänet nimitettiin kesäkuussa 2007, jolloin hänestä tuli ensimmäinen naisministeri johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmässä. Hän on myös ensimmäinen nainen IMF:n ja nyt EKP:n johdossa.
Lagarde on kilpailu- ja työmarkkina-asioihin erikoistunut juristi. Hänellä on työkokemusta myös yksityiseltä sektorilta: hän on työskennellyt suuressa kansainvälisessä asianajoyhtiössä Baker & McKenziessä useita vuosia.
Kreikan-kriisin vuosina Lagarde tuli tunnetuksi tiukkojen säästökuurien kannattajana. IMF vaati eri yhteyksissä Kreikkaa toteuttamaan kovia menojen leikkauksia ehtona valuuttarahaston tuelle.
Lue myös: