Ensi vuoden maaliskuussa astuu voimaan uusi rahankeräyslaki, jonka tarkoitus on keventää rahankeräysten lupamenettelyä.
Sisäministeriön neuvotteleva virkamies Elina Rydman kertoo, että lakiuudistus tarvittiin, koska nykyinen lupamenettely on koettu liian raskaaksi rahankerääjien tarpeisiin.
– Uusi laki helpottaa esimerkiksi sähköistä asiointia ja uusien keräystapojen käyttöönottoa. Vanha laki ei esimerkiksi tuntenut nettikeräyksiä lainkaan, Rydman sanoo.
Pienkeräykset ilmoituksella
Uusi laki mahdollistaa pienet keräykset pelkällä ilmoituksella poliisilaitokselle. Pienkeräyksellä voi hankkia rahaa esimerkiksi pienten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten toimintaan.
– Pienkeräysten arvioidaan keventävän myös pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa, sillä noin puolet kaikista valtakunnallisista keräyksistä on tuottanut viime vuosina alle 10 000 euroa, Rydman sanoo.
Pienkeräyksen tuotto saa olla korkeintaan 10 000 euroa ja se saa kestää enintään kolme kuukautta.
Pienkeräyksen voi järjestää muuhunkin kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta sitä ei voi käyttää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön varallisuuden kartuttamiseen.
Lisäksi pienkeräyksen voi järjestää vähintään kolmen hengen rekisteröimätön ryhmä, jonka jäsenistä vähintään yksi on täysivaltainen ja muut ovat täyttäneet 15 vuotta, ja joilla kaikilla on kotikunta Suomessa.
Puretaan ruuhkia
Poliisihallituksen arvion mukaan rahankeräyslupahakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä 1–3 kuukautta.
Uuden lain myötä varsinaiset rahankeräysluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina, jolloin vakituisten rahankerääjien, kuten Unicefin tai Suomen Punaisen Ristin, ei tarvitse erikseen uusia lupia. Nykyisin luvan saa enimmillään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Rahankeräysluvan myöntäminen edellyttää jatkossakin, että varat kerätään yleishyödylliseen tarkoitukseen. Keräyksen järjestäjän tulee pääsääntöisesti olla yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö.
Lisäksi keräysluvan haltijan pitää ilmoittaa vuosittain keräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja siitä, mihin tuotto käytetään.
Selkeyttä lain tulkintaan
Nykyinen rahankeräyslaki on herättänyt kysymyksiä siitä, miten yksityishenkilö voi kerätä rahaa hyvään tarkoitukseen. Epäselvyyttä aiheuttaneita tilanteita on syntynyt, kun esimerkiksi vaikeuksiin joutuneita naapureita on haluttu auttaa keräämällä rahaa.
Lisäksi keskusrikospoliisi aloitti viime elokuussa tutkinnan Turun terrori-iskun uhreja auttaneen Hassan Zubierin rahankeräyksestä GoFundMe-joukkorahoitussivustolla.
Uuden lain toivotaan selkeyttävän vastaavanlaisia tilannetta. Poliisihallitus tiedottaa lisää lain tulkinnasta lähempänä sen voimaantuloa.
Lue aiheesta lisää:
Näin hyvää tarkoittava rahankeräys voi mennä mönkään – edessä jopa vankilareissu
Turun terrori-iskun auttajan rahankeräyksestä rikosilmoitus, KRP epäilee kahta henkilöä rikoksesta