Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Mansikan kotipakastamisen voi nyt unohtaa – "Mansikoiden pakastaminen itse ei ole kannattavaa"

Vaikka kaupan pakastehyllyistä mansikkaa voi ostaa ympäri vuoden, ovat suomalaiset silti innokkaita pakastajia.

Mansikkalaatikko.
Viiden kilon mansikkalaatikon hinnat vaihtelevat 30 ja 50 euron välillä. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle
Annika Veteli
Avaa Yle-sovelluksessa

Mansikoiden pakastaminen on monille suomalaisille jokakesäinen perinne. Kannattaako mansikoita kuitenkaan pakastaa itse, kun kaupan pakastehyllystä pakastemansikkaa saa ympäri vuoden?

Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtajan Marja Kuuterin mukaan taloudellisesti ajateltuna mansikoiden pakastaminen itse ei ole kannattavaa.

– Hinnassa ei säästä, mutta monelle pakastajalle tärkein syy pakastamiseen on, että mansikkaa on kotona silloin saatavilla, kun sitä myös haluaa käyttää. Lisäksi itse voi vaikuttaa marjan laatuun.

Litra eli noin puoli kiloa mansikkaa maksaa tänä kesänä keskimäärin 4–7 euroa, minkä päälle tulevat vielä pakastuskulut ja käytetty aika. Kaupan pakastehyllystä ostettuna kotimaista mansikkaa saa puolen kilon pussin reilulla viidellä eurolla.

"Pakastemansikat ovat hyvä vaihtoehto"

Marttaliiton koordinaattori Katariina Silasen mielestä valmiiksi pakastetut mansikat ovat hyvä vaihtoehto hankkia marjoja, mutta uskoo silti itse pakastamisen pitävän pintansa.

– Mansikat on joka tapauksessa ostettava, ellei niitä saa esimerkiksi omalta mansikkamaalta, joten siinä mielessä pakastemansikat ovat hyvä vaihtoehto. Toisaalta itse pakastaessa tulee ehkä tunne siitä, että mansikat maistuisivat paremmalle.

Silasen mukaan merkittävää eroa pakastehyllystä löytyvillä mansikoilla ja itse pakastetuilla ei juurikaan ole, jos kotiolosuhteissa pakastaminen on tehty oikeaoppisesti.

– Kaupasta pakastetut mansikat ovat siinä mielessä ensiluokkalaisia, että ne on nopeasti saatu pakastettua ja elintarviketeollisuudessa on tiukat säädökset.

Lyhyt sesonkiaika luo painetta

Miksi monet ihmiset sitten innostuvat pakastamaan itse mansikkansa, vaikka niitä voisi ostaa myös valmiiksi pakastettuina? Sosiologian professorin Terhi-Anna Wilskan mukaan taustalla on lyhyt sesonkiaika.

– Osalle voi tulla sellainen olo, että mansikkakausi menee nopeasti ohi, eikä ole saanut sitä tarpeeksi mansikkaa säilöön. Siinä kohtaa ei välttämättä ajatella, että mansikkaa saisi ympärivuoden pakastealtaasta pakasteena, kertoo Wilska.

Kotimaisen mansikan pääsato on avomaalta keskikesällä. Lisäksi kasvutunneleista ja kasvihuoneista marjaa saa syys–lokakuulle asti.

Poimijoita mansikkapellolla.
Kotimaisen mansikan pääsato on avomaalta keskikesällä. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Pakastamisperinne on tiukassa

Suomalaisten into mansikoiden pakastamiseen on jäännettä maatalousyhteiskunnan ajoista ja keräilytaloudesta, kun marjat pääasiassa kerättiin ja säilöttiin itse.

– Säilöminen oli tärkeää talven ruokapolitiikan kannalta ja ennen mansikka myös säilöttiin hilloiksi. Pakastimien tulon jälkeenkin ainoa paikka, mistä mansikkaa sai talvella, oli pakastin. Suomalaisilla on edelleen sellainen halu säilöä jotakin aina talveksi, kertoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

Myös Marttaliiton koordinaattori Katariina Silanen uskoo, että suomalaisille on perinteikästä ostaa laatikollinen mansikkaa, perata ja pilkkoa ne ja pistää pakastimeen.

– Mansikoiden pakastaminen on sellaista tietynlaista perinnettä monille suomalaisille edelleen, mutta jos mansikkaa käyttää satunnaisesti, niin silloin voi olla hyvä vaihtoehto ostaa kaupan pakasteesta vain siihen tarpeeseen, kehottaa Silanen.

Pakastusmäärät ovat pienempiä

Suomalaisten into mansikoiden säilöntään ja pakastukseen pitää pintansa edelleen, mutta se määrä, mitä pakastimeen pistetään, on vähentynyt entisajoista.

Wilskan mukaan ilmiön taustalla vaikuttavat esimerkiksi pakastimien pienet koot ja erilaiset elämänvaiheet.

– Ihmiset asuvat enemmän kerrostaloissa, eikä niissä yleensä ole arkkupakastimia. Kun pakastimet ovat pienempiä, niin se myös näkyy säilöttävän määrässä. Lisäksi monesti talouksissa aletaan säilöä enemmän sitten, kun on perheellistytty.

Mansikoita Kouvolan torilla.
Mansikka on parhaimmillaan tuoreena. Pakastus voi vaikuttaa esimerkiksi marjan rakenteeseen. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Silanen kannustaa miettimään järkevästi, kuinka paljon mansikkaa todella tarvitsee talven aikana. Edellisen vuoden mansikoita ei tarvitsisi jäädä monta rasiaa seuraavaan kesään saakka.

– Mansikat ovat parhaimmillaan tuoreina, joten kannattaa pakastaa marjaa vain sen verran kuin tarvitsee, etteivät ne jää vain lojumaan pakkaseen. Jos on marjanpoimintaintoa, niin kannattaa satsata myös mustikoihin ja puolukoihin, sanoo Marttaliiton koordinaattori Katariina Silanen.

Vinkkejä mansikoiden pakastukseen

Ennen varsinaista pakastusta Marttaliiton koordinaattori Katariina Silanen kehottaa käymään pakastimen sisällön läpi ja järjestämään sen etukäteen, jotta esimerkiksi edellisen vuoden marjat tulisi käytettyä ensin.

Kun mansikat on poimittu tai ostettu, olisi ne hyvä saada mahdollisimman nopeasti poimimisen jälkeen rasioihin joko kokonaisina, pilkottuina tai viipaleina.

– Täytetyt rasiat kannattaa ensin jäähdyttää jääkaapissa, jotta pakastimella ei olisi niin iso työ pakastaa. Lisäksi jos pakastimessa on pikapakastusominaisuus, se olisi hyvä laittaa päälle jo vuorokautta aikaisemmin.

Kotioloissa pakastusaika on yleensä pidempi kuin mitä kaupan pakastehyllyissä löytyvillä mansikoilla. Pakastusajan venyminen voi vaikuttaa mansikan rakenteeseen.

– Kotipakastaja voi pelastaa tilanteen laittamalla hieman sokeria joukkoon, Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri vinkkaa.

Hyvä määrä sokeria on 0,5–1 desilitraa marjalitraa kohti. Sokeri paitsi auttaa säilyttämään marjojen maun, niin se myös edistää C-vitamiinin pysymistä marjoissa pakastuksen aikana.

Suosittelemme sinulle