Viime vuosina suuret somejätit, kuten Facebook, ovat joutuneet suurennuslasin alle algoritmeistaan.
Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen keskustelua on käyty muun muassa siitä, millainen vaikutus algoritmeilla on vaaleihin, politiikkaan ja demokratiaan.
Suosivatko sosiaalisten median palveluiden algoritmit toisia poliittisia mielipiteitä toisten kustannuksella? Entä tietääkö kukaan, miten algoritmit todella toimivat?
Mistä kyse?
Sitran ennakointiasiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo, että julkisessa keskustelussa algoritmeja usein mystifioidaan.
– Kun puhutan some-yhtiöistä, määrittelisin algoritmin koneelle opetetuksi toimintaohjeeksi. Se kertoo, miten jokin asia saadaan koneellisesti tehtyä.
Teoriassa asia kuulostaa kohtalaisen yksinkertaiselta.
Ikäheimo muistuttaa, että esimerkiksi Facebookin algoritmit ovat kuitenkin liikesalaisuuksia. Emme siis tarkkaan tiedä, miten ne toimivat.
– Sen sijaan tiedämme, että yrityksillä on hillitön määrä yksityiskohtaista tietoa siitä, miten me käyttäydymme ja millaista tietoa heille annamme. Sen pohjalta he pystyvät määrittelemään, millaista sisältöä syöttävät meille takaisin, hän sanoo.
Kuka ja mitä?
Hannu-Pekka Ikäheimo tekee työnsä ohella väitöskirjatutkimusta Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Hän on analysoinut viestintäteknologisen murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu laajamittaista häirintää vaalien alla. Siksi somen ja algoritmien voimasta ei ole puhuttu täällä kenties yhtä vakavin äänenpainoin kuin esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa.
Myös Suomessa sosiaalisella medialla on kuitenkin iso vaikutus siihen, mistä vaalien alla keskustellaan.
– Alustavan tutkimuksen mukaan viha, ärtymys ja turhautuminen saavat Suomi-somessa voimakkaimmin ihmiset kiinnittymään viesteihin. Ja algoritmit nostavat esille sitä, mikä tuottaa jakoja ja keskusteluja, Ikäheimo sanoo.
– Siinä ei välttämättä paina tiedon laatu tai yhteiskunnallinen relevanssi lainkaan. Tämä on iso haaste.
Tätä et ehkä tiennyt
Ikäheimon mielestä teknologian edessä ei kuitenkaan kannata heittäytyä voimattomaksi.
– Suhtaudumme teknologiaan usein deterministisesti. Eli ajattelemme, että kun uusi teknologia on tullut, niin meidän on ihmisinä sopeuduttava siihen sellaisenaan.
Tässä ajattelumallissa piilee kuitenkin vaaransa. Todellisuudessa voimme tietysti itse vaikuttaa siihen, miten teknologia vaikuttaa elämäämme.
– Tietoisuus algoritmien ja sosiaalisen median alustojen toiminnasta tulisi olla osa kansalaistaitoutta.
Hannu-Pekka Ikäheimoa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Katso myös edelliset jaksot tästä.
Lue lisää: