Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihankkeeseen tulossa mukaan maailman suurin rakennusliike – vuosittainen työllisyysvaikutus olisi 20 000 henkilötyövuotta

Tunnelia toteuttavan suomalaisen Finest Bay Area Development yhtiön mukaan rakentamistyöt kestäisivät kuusi vuotta.

Peter Vesterbacka med spade i handen.
Kuvituskuvaa. Peter Vesterbacka lapio kädessä. Kuva: Yle / Derrick Frilund
Tero Valtanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Liikemies Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihanke on nytkähtämässä jälleen askeleen eteenpäin. Tunnelihanketta toteuttava Finest Bay Area Development yhtiö on solmimassa aiesopimuksen maailman suurimman rakennusfirman kanssa.

– Olemme tämän viikon aikana tekemässä aiesopimusta kiinalaisen CREC:n kanssa, joka on maailman suurin rakennusfirma, Vesterbacka kertoo.

Vesterbackan mukaan kumppaniksi tuleva kiinalainen rakennusjätti on erikoistunut nimenomaan rautatiehankkeisiin ja sillä on myös erikoisosaamista suurista porausurakoista.

Yhtiö on rakentanut pelkästään Kiinassa yli kahdeksantoista tuhatta kilometriä rautatietunnelia.

– Osaamista löytyy, Vesterbacka toteaa.

Hankkeessa jo aiemmin mukana olleet yhteistyökumppanit A-insinöörit, Pöyry ja Fira jatkavat entiseen malliin mukana projektissa.

Tallinnatunnelin kustannusarvio on kokonaisuudessaan 15 miljardia euroa, josta rakentamisen osuus on arviolta 12,5 miljardia euroa.

Uuden arvion mukaan tunnelin rakentaminen kestäisi noin kuusi vuotta ja sen työllistävä vaikutus Suomen osalta olisi vuositasolla jopa kaksikymmentä tuhatta henkilötyövuotta.

Tutkimusjohtaja Pasi Holm: Arviot työllisyysvaikutuksista ovat uskottavia

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja, taloustieteilijä Pasi Holm pitää arvioita luotettavina.

– Kyllä nämä rakentamisajankohtaan sijoittuvat arviot kahdestakymmenestä tuhannesta vuosittaisesta henkilötyövuodesta Suomeen ja kuudesta tuhannnesta henkilötyövuodesta Viron puolelle tuntuvat uskottavilta, Holm sanoo.

Vesterbackan luotsaama tunnelihanke ei kuitenkaan ole apajilla yksin. Kilpaileva hanke on julkisen sektorin vastaava virkamiesvetoinen projekti. Virkamiesten vetämässä hankkeessa selvitetään niin ikään tunnelin rakentamista Helsingin ja Tallinnan välille.

Kilpailevalle tunneliprojektille ei ole vielä rahoitusta

Vesterbacka kumppaneineen olisi valmis toteuttamaan hankkeen heti kun luvat ovat kunnossa. Virkamiesvetoiselle tunneliprojektille ei sen sijaan ole vielä ehditty selvittää edes minkäänlaista rahoitusta.

Vesterbackan mukaan tavoitteena on saada junat raiteille loppuvuodesta 2024. Tunnelin avulla maiden välisen matkustusajan on tarkoitus lyhentyä noin kahteenkymmeneen minuuttiin.

– Nyt solmittava kumppanuus on merkittävä siksikin, että kykenisimme viemään tunnelihanketta eteenpäin tavoitellussa aikataulussa, Vesterbacka sanoo.

Vesterbackan tunneliprojektilla on jo esisopimus myös rahoituksesta kiinalaisten kanssa.

Vesterbacka: Kiinalaiset eivät saa päätäntävaltaa

Vesterbacka on kuitenkin korostanut, että päätäntävaltaa ei olla kiinalaisille antamassa. Hän sanoo, että mukaan on tulossa myös muita sijoittaja Pohjoismaista ja Euroopasta.

Tunneliprojektin ympärillä pyörii kuitenkin yhä myös monisäikeisiä poliittisia kiistoja ja jännitteitä. Helsinki haluaisi ehdottomasti tunnelin kulkevan Helsingin päärautatieaseman kautta.

Vesterbackan hankkeessa raiteet on piirretty siten, että junat kulkisivat lentokentältä Tallinnaan Keilaniemen kautta ilman rautatieasemalla poikkeamista.

Suomi ei olisi enää eristetty saari Euroopan pohjoisrajalla

Hankkeesta on jo meneillään myös ympäristövaikutusten arviointi Suomessa. Selvitys ei koske pelkästään vaikutuksia luontoon vaan myös vaikutuksia koko talousalueeseen.

Tunnelia on perusteltu sillä, että Tallinna ja Helsinki muodostaisivat yhdessä merkittävän uuden metropolialueen. Samalla Suomi kytkeytyisi tehokkaalla raideliikenteellä Eurooppaan, eikä olisi enää eristetty saari Euroopan pohjoisrajalla.

Lue lisää:

Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vesterbacka toivoo rahoitusta myös länsimaista

Kiinasta miljardipotti Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin

Suosittelemme sinulle