PARIISI Kun suihkuhävittäjät piirsivät perinteiseen tyyliin Ranskan trikolorin värit taivaalle kansallispäivän paraatissa, kunnia-aitiossa seisoi myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.
– Paraati oli aikamoinen kokemus, etenkin se lentävä mies oli huikea, Niinistön ensiarvio kuului.
Hän viittasi paraatissa eniten huomiota keränneeseen vesihiihtäjään ja keksijään Franky Zapataan, joka leijui kovaa meteliä pitäneellä, kerosiinin voimalla liikkuvalla, lentolaudallaan tapahtumia seuranneiden päiden yllä.
Zapatan taidonnäytös on katsottavissa täällä.
Niinistö arveli, että laudan hallintaan tarvitaan lainelautailijan tai vähintään laskettelijan tasapainoilutaitoja.
Noin 70 konetta ja 40 helikopteria lensi kansallispäivän paraatissa Pariisin yli. Marssimassa oli vajaat 4 300 ihmistä, 200 erilaista ajoneuvoa ja 250 hevosta. Joukossa oli tällä kertaa myös neljä suomalaista.
Ranskan kansallispäivää juhlitaan Bastiljin valtauksen muistopäivänä. Valtauksesta alkoi Ranskan suuri vallankumous 230 vuotta sitten.
Perinteisten paraatimenojen ohi puhutuimmiksi ohjelmanumeroiksi nousivat aiempia vuosia futuristisemmat elementit. Paraatissa oli lentolaudan lisäksi robotteja ja drooneja.
Macron kutsui Niinistön kansallispäivän juhlallisuuksiin, koska juhlaparaatin teemana oli tällä kertaa eurooppalainen puolustusyhteistyö.
Suomi tiivistää tulevina vuosina yhdeksän muun EU-maan kanssa puolustusyhteistyötä. Maat ovat Ranskan lisäksi Saksa, Belgia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja, Portugali ja Britannia.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin yksi tavoitteita on luoda Eurooppaan yhteinen puolustus. Mikä Suomen rooli puolustusyhteistyössä on?
– Me olemme mukana hänen aloitteissaan, tässä interventioaloitteessa, tuemme sitä voimakkaasti. Se on aika hyvin linjassa sen kanssa, mitä Suomessa olemme vuosikausia puhuneet, että Euroopan on kyettävä ottamaan vastuuta itsestään, Niinistö sanoi.
Paraatin jälkeen eurooppalaisten maiden johtajat lounastivat. Macronin isännöimän lounaan aikana käytiin Niinistön mukaan perusteellinen keskustelu turvallisuuskysymyksistä ja erityisesti Euroopan erilaisista turvallisuushankkeista.
– Henki oli aika selkeä, oli kuitenkin kymmenestä maasta mukana väkeä.
Turvallisuus on nyt Niinistön mukaan selvästi keskeinen aihe kaikille maille.
– Tosin meillä on sitten vielä suurempi haaste ilmastonmuutoksen kohdalla, ja nämä kaksi varmasti liikkuvat rinnakkain Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana.
Niinistö tapasi Macronin myös kahden kesken. Eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön sitoutuneiden joukkoa aiotaan laajentaa.
– Esitin hänelle ensin näkemyksen siitä, miten tätä hänen aloiteryhmäänsä voisi vähän laajentaa, siihen on hakijoita, Niinistö sanoi. Hän ei täsmentänyt, mitä maita mukaan voisi liittyä.
Ranskan puolustusministerin mukaan Ruotsi ja Norja haluaisivat päästä mukaan.
Lue lisää: Ranska kiittää Suomen mukaantuloa puolustusaloitteeseen.
Niinistö keskusteli Macronin kanssa myös Venäjä-politiikasta. Macron on halunnut Venäjän mukaan eurooppalaiseen "turvallisuusarkkitehtuuriin".
– Hän tarkoittaa sillä sitä, että Venäjä on EU:n naapuri ja jonkinlainen selkeys siinä suhteessa on hyvä olla. Korostan kuitenkin, että missään tapauksessa ei se tarkoita, että politiikkalinja jollain tavalla muuttuisi Venäjän suuntaan, Niinistö sanoi.
Futuristista Ranskan tämänkertaisessa kansallispäivässä oli sekin, että Macron ilmoitti lauantai-iltana kunnianhimoisista suunnitelmista perustaa sotilasvoimat avaruuteen.
Macron haluaa uuden avaruuteen keskittyvän osaston puolustusvoimiin, jotta Ranska pystyy kilpailemaan paremmin satelliittien hyödyntämiseksi puolustuksessaan.
Tällä alalla maa kisaa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa.
– Parannamme avaruuden tuntemustamme ja suojelemme satelliittejamme paremmin ja aktiivisemmin, Macron kertoi.
Ranskassa on epäilty Venäjän yrittäneen vakoilla ranskalaista satelliittia.
Macronin suunnitelma on jo niin pitkällä, että hän kertoi sen nimenkin: ensi syyskuusta alkaen Ranskassa puhutaan ilma- ja avaruusvoimista.
– Se todellakin kuulostaa aika kunnianhimoiselta. Mutta kai tosiasia on, että nyt maailmalla mennään avaruuteen ja myös turvallisuuskysymykset ovat aika paljon avaruuspolitiikassa esillä. Luulen, että hän hakee siihen nyt vähän ranskalaista vastausta, Niinistö sanoi.
Venäjällä "avaruusjoukot" jo on, Yhdysvallat suunnittelee sellaisten perustamista.
Niinistö kommentoi Pariisissa myös Syyriassa Isis-leirissä olevien suomalaislasten ja -äitien tilannetta. Hallitus ei ole tehnyt päätöstä heidän hakemisestaan Suomeen vaan pohtii yhä eri vaihtoehtoja.
Presidentti sanoi ymmärtävänsä hallituksen ongelmat tilanteessa.
– Siinä on monta eri raidetta. Osa on puhtaasti oikeudellisia, osa taas riippuu paikallisten viranomaisten suhtautumisesta, lähinnä kurdihallinnon, jonka määräysvallassa siellä ollaan, sanoi Niinistö.
– Sitten on näitä turvallisuusepäilyjä, joten se on erittäin vaikea kokonaisuus, mutta samalla kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että lasten ei pitäisi kärsiä.
Pitäisikö lapset siis hakea pois?
– Se on yksi avoin kysymys tällä hetkellä jo senkin vuoksi, että ei tarkoin tiedetä suhtautumista siellä paikan päällä.
– Sitten tulevat lisäksi kaikki nämä perhe- ja holhousoikeudelliset säännökset. Se yhdistelmä on aika vaikea, Niinistö sanoo viitaten siihen, että lasten tulevaisuuden määrittelevät holhoojat eli leireillä olevat äidit.