PYHÄRANTA Pyhärannan maastopalon tapahtumapaikalla on laaja aukio. Muutama palanut puu on yhä pystyssä, ja maasta törröttää hiiltyneitä kantoja.
Pyhärannan Santtion kylässä syttyi maasto palamaan keskiviikkoiltapäivänä 18.7.2018. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta raju palo kuumassa ja kuivassa maastossa oli vaarassa levitä kylään.
51 ihmistä evakuoitiin palon vuoksi. Perjantaina 20. heinäkuuta iltapäivällä palo saatiin vasta hallintaan, ja asukkaat pääsivät takaisin koteihinsa.
Aseet ja patruunat pois palon tieltä
Yksi kodistaan evakuoiduista, lähellä palopaikkaa asuva Jarkko Ruohola katselee palopaikkaa pihastaan pienen kaurapellon yli.
Tuli hyppi hänen kuivurinsa ympärillä, mutta pelastuslaitos sai tulen talttumaan ennen kuin se pääsi asuinrakennukselle saakka, noin 30 metrin päähän.
– Keräsimme tärkeitä tavaroita mukaan kotoa. Ensimmäiseksi vein ulos aseet ja patruunat, etteivät ne ala paukkumaan sammutustöiden keskellä.
Tuli ei kuitenkaan päässyt rakennuksiin saakka.
– Istuin yöllä aitan rappusilla, katsoin tulta ja sitten taivaalle. Pohdin, että meillä taitaa olla hyvät välit yläkerran kanssa kuitenkin, Ruohola muistelee.
Ruoholan pihassa palosta kertovat yhä osittain palaneet puut. Siilon takana oleva kookas koivu on rungoltaan musta, ja pihapiirissä oleva kataja on osittain ruskea.
Horsmat nousevat palopaikan uumenista
Pyhärannan vapaapalokunnan päällikkö Kai Saarinen, Jarkko Ruohola ja Santtio-seuran puheenjohtaja Hannu Raunela katsovat Pyhärannan palopaikalta löytynyttä sammutusletkua. Siitä ei ole enää sammutustöihin, mutta sekin kertoo rajusta sammutustyöstä alueella vuosi sitten.
Kaikilla on yhä mielessä vuodentakainen tunnelma. Saarinen saapui oman yksikkönsä kanssa paikalle toiselta maastopalopaikalta Satakunnasta.
Haja-asutusalueelle ei ollut helppoa saada nopeasti sammutuskalustoa ja miehiä paikalle
– Tulimme tähän Santtion metsätien kohdalle, ja tässä palo loikki eteenpäin jostain välistä. Ääretön kuivuus ja sopiva tuuli auttoivat leviämistä, muistelee Saarinen palon nopeaa etenemistä.
Välillä vesikin pääsi hetkellisesti loppumaan, mutta onneksi läheisestä merenlahdesta voitiin nostaa sammutusvettä sekä helikoptereilla että säiliöautoilla.
– Tuli meni tonttien rajoja ja sokkeleita pitkin. Jos tuuli olisi puhaltanut vähän eri suunnasta, tuli olisi pyyhkäissyt kylän yli, pohtii Saarinen.
Palon syttymissyy jäi arvoitukseksi. Syytteitä ei nostettu, vaikka kahden alueella työskennelleen metsäkoneyrittäjän toimintaa tutkittiin.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä arvioi, että palosta aiheutui noin 400 000 euron vahingot.
Santtion kylästä turistinähtävyys
Pyhärannan maastopalo oli yksi viime vuoden kuuman heinäkuun seuratuimpia uutisaiheita.
Nokisten sammuttajien urakka metsässä, jossa palavat puut olivat kaatua sammuttajien päälle, levisi uutiskuvina monien tietoisuuteen.
Pyhärannan vapaapalokunnan päällikkö Kai Saarinen myöntää, että tulipalo on yhä mielessä.
– Kyllä se aina jostain putkahtaa ajatuksiin, mutta en ole silti yöunia menettänyt. Kun ajelee tällä alueella, sammutustyö tulee mieleen, kertoo Saarinen.
Santtio-seuran puheenjohtaja Hannu Raunela saa opastaa ohikulkijoita paikalle usein. Raunela evakuoitiin kotoaan tulipalon vuoksi.
Tulipalon aikana huoltokeskukseksi muodostui kyläyhdistyksen talo, ja sen pihamaalta Raunela saa usein yhä neuvoa väkeä palopaikalle.
Palopaikasta kiinnostuneita on liikkeellä välillä jopa päivittäin.
– Jotkut tietävät, missä palopaikka on, mutta toiset kyselevät. Onhan se mukavaa, että kylällä on liikennettä. Palo oli vakava asia, mutta siitä selvittiin eikä onneksi mennyt kylä, vaikka tuli läheltä liippasikin, pohtii Raunela.
Pelastuslaitos ja vapaaehtoiset ovat hioneet yhteistyötään
Pyhärannan maastopalo oli sammutusteknisesti Pyhärannan vapaapalokunnan päällikön Kai Saarisen mukaan normaali maastopalo. Kuuma sää, etäisyydet ja paloalueen laajuus toivat sammutukseen lisää haasteita.
Saarinen kertoo, että Pyhärannan palosta saaduilla kokemuksilla voidaan kehittää palojen sammuttamista.
– Yhtenä esimerkkinä voi mainita, että meidän yksikkömme lähtevät jatkossa toisen pelastuslaitoksen suurpaloihin johdettuna joukkueena eli mennään mestarin johtamana, kertoo Saarinen.
Aluepalopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kiittelee Pyhärannan palon sammutusjoukkoja.
Palo levisi räjähdyksenomaisesti ja sammuttaminen kesti kauan. Pyhärannan palosta ja muistakin viime kesän metsäpaloista Suomessa ja Ruotsissa saatiin paljon arvokasta oppia.
– Maaseudulla sammuttamisen apuna voitaisiin käyttää lietesäiliövaunuja ja tilannekeskus tukee jatkossa sammuttamisen johtamista ja seuraa sammuttajien työaikoja, kertoo Alanko.
Aluepalopäällikkö Alanko painottaa, että Pyhärannan tulipalossa yksiköt saatiin nopeasti liikkeelle ja pelastustoiminnan johtaja osasi ennakoida palon mahdollisen leviämisen.
Kohteeseen saatiin nopeasti lisävoimia ja alueen sopimuspalokuntien hälytysmuonitusryhmillä oli erittäin suuri merkitys toiminnan onnistumisessa.
Miten kova riski on, että tänä kesänä syttyisi vastaava palo?
– Ison metsäpalon riski on aina suuri, kun on kuivaa. Tänä kesänä alkukesä oli kuivaa, mutta nyt sateet ja ilman lämpötila ovat pitäneet huolen siitä, että riski on hieman pienempi, kertoo Alanko.