Kun Apollo 11:n astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin valmistautuivat laskeutumaan Kuun pinnalle 50 vuotta sitten, lennonjohdolta tuli muistutus komentomoduulin pilotille Michael Collinsille: "Käske heidän syödä lounasta ennen kuin lähtevät."
Yhdysvaltain Apollo-ohjelmaa varten piti kehittää paljon aivan uusia teknisiä ratkaisuja, mutta unohtaa ei voinut myöskään ihmisen perustarpeita – hengittämistä tietenkin, mutta myös syömistä, juomista ja ruoansulatuksen toimintaa. Apollo-lennot kestivät pisimmillään puolitoista viikkoa.
Näin Collins kuvaili Apollo 11:n ruokakaapin sisältöä:
– Meillä on täällä kaikenlaista hyvää. Vasemmassa yläkulmassa on kahvia ja erilaisia aamiaistarvikkeita, pekoninpalasia, hedelmämehua ja muita juomia, ja keskellä, oi... kaikenlaista.
Collinsin tyydytykseksi tarvikkeita oli muun muassa kanamuhennokseen. Resepti kuului näin: Otetaan kolme unssia vettä kuumavesihanasta, suodatetaan vedestä mahdolliset kaasut, annetaan pakkaskuivattujen kananpalojen vettyä ja muhennetaan.
Kahvi olisi saanut olla kuumempaa
Miehistö oli ruokaan erittäin tyytyväinen, Collins kehui. Astronauteille maistui makkara, ja valinnanvarassa oli sellaisiakin kuin katkarapucocktail ja lohisalaatti, maapähkinävoi ja hyytelö.
– Kiitokset kokille. Ruoka on erinomaista. Annan kanakeitolle ainakin kolme lusikkaa, pisteytti ruokakriitikko Collins.
Tuo ja kaikki muutkin Apollo 11:n ja lennonjohdon väliset keskustelut ovat luettavissa tekstiksi purettuina Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan sivulla.
Joitakin ongelmiakin toki oli. Tyhjiöpakatut ruokapussit oli pullistettava kaasulla, mutta osa pakkauksista oli rutistunut niin tiukkaan, ettei homma tahtonut sujua.
Myös kahvin haaleutta astronautit harmittelivat.
Apolloissa oli kuumavesihana, toisin kuin edeltäjissään Gemini-aluksissa, joiden astronauttien oli pitänyt tyytyä kylmään ruokaan. Apolloissakin vesi oli kuitenkin vain 60-asteista. Kahvi nautitaan yleensä 70–80-asteisena.
Collins vitsaili kokanneensa kyllikseen
Menomatkalla tyhjentyneet pakkaukset jätettiin Kuuhun – niin kuin paljon muutakin käytettyä, kuten alushousut, raportoi Neil Armstrong Maahan, kun komentomoduulin paluumatka oli alkanut.
Buzz Aldrin vitsaili, että ahtaan kuumoduulin jälkeen komentomoduuli oli niin tilava, että miehistö poukkoili siellä kuin tanssiaisissa.
Kuuta kiertäneessä komentomoduulissa muita astronautteja odottanut Collins lohkaisi, että hänen oli aika ottaa iltapäivä vapaaksi huushollattuaan yksin.
Hän sanoi keittäneensä, lakaisseensa ja melkein paikanneensa vaatteita, kun toverit olivat olleet Kuun kamaralla. Pilapuheissa epäilemättä heijastui helpotus siitä, että kuumoduuli oli kyennyt tuomaan Armstrongin ja Aldrinin takaisin Kuusta, mikä ei ennakkoon ollut lainkaan varmaa.
Myös avaruudessa aterioimisessa oli uhkakuvansa. Kun miehitettyjä avaruuslentoja vasta valmisteltiin, epäiltiin, ettei nieleminen painottomassa tilassa ylipäätään onnistuisi, vaan astronautit tukehtuisivat ruokaansa ja juomaansa.
Entä olisiko olemassakaan ruokaa, joka kestäisi ne lämpötila-, paine- ja värähtelyolosuhteet, jollaiset olivat tuohon mennessä tuttuja miehittämättömiltä lennoilta? Ja miten olisi avaruusruoan ravitsevuuden laita?
Sormiruokaa ja putkilosta puristettua
Apollo-lentojen ruokahuollon haasteisiin listattiin niin turvallisuus, laatu ja ravintoarvot kuin ruoan nieleminen, sulaminen ja imeytyminen sekä pakkaamiseen, aterian valmistamiseen ja jätteisiin liittyvät kysymykset.
Ensimmäiset avaruusateriat olivat pieniä ruoanpalasia, jotka syötiin sormin, sekä soseita, jotka piti puristaa metalliputkilosta suoraan suuhun. Apollo-ohjemassa sormiruoan lisäksi perusruoaksi tulivat mahdollisimmat pieniksi ja kevyiksi kuivatut ruoat.
Laadukkainta on pakkaskuivattu ruoka, jota tehdään jäädyttämällä elintarvike ja altistamalla se sitten alipaineelle, jolloin jään vesi muuttuu kaasuksi.
Lopputulos on huokoinen. Syötävää siitä saadaan lisäämällä vettä. Niin muoto kuin ravintoarvot palautuvat varsin alkuperäisen kaltaisiksi.
Nykyisin pakkaskuivattua ruokaa löytyy Kansainvälisen avaruusaseman ISS:n lisäksi Maastakin, ennen muuta vaeltajien rinkoista.
Nopealla vilkaisulla retkikaupoissa näyttäisi olevan tarjolla muun muassa pasta bolognesea, kananrintaa ja currykastiketta sekä chipotle-chilikasviksia ja jälkiruoaksi vaikkapa mansikkaista riisivanukasta. Olisivat ehkä maistuneet myös Armstrongille, Aldrinille ja Collinsille.
Haluatko syödä kuin astronautti?
Tältä Nasan historiasta kertovalta sivulta voi katsoa kaikkien Apollo-miehistöjen ruokalistat. Ensimmäinen miehitetty lento oli Apollo 7 vuonna 1968 ja viimeinen Apollo 17 vuonna 1972.
Ateriat monipuolistuivat lento lennolta, ja vähitellen kukin astronautti pääsi valitsemaan menunsa yhä enemmän oman mielensä mukaan.
Mieltymyksiä kysyttiin toki jo ensimmäistenkin matkojen alla, mutta vasta viimeisellä lennolla astronauteilla oli valinnanvaraa mielin määrin.
Apollo 11:n ruokalista, kuumatkan toinen päivä 17.7.1969
Aamiaiseksi hedelmäcocktail, jauhelihapihvejä, kanelilla maustettuja leipäkuutioita, kaakaota ja greippimehua.
Lounaaksi makkaroita, omenakastiketta, suklaavanukasta, appelsiini-greippimehua.
Päivälliseksi perunakeittoa, spagettia ja jauhelihakastiketta tai sianlihaa ja perunavuokaa, ananaskakkua ja viinirypälemehua.
2 800 kilokaloria päivässä
Kuuhun laskeutuneiden Apollo-astronauttien ruokalistalla oli kaksi ateriavaihtoehtoa.
Ensimmäinen sisälsi pekonikuutioita, persikoita, pikkuleipiä kuutioituina, kahvia ja ananas-greippimehua. Toisessa oli lihamuhennosta, kanakeittoa, taatelikakkua sekä viinirypäle- ja appelsiinimehua.
Jos kuukävelijöitä hiukoi aterioiden välissä, he saattoivat napata kuivattuja hedelmiä, suklaapatukan tai putkilosta puristettua kinkkusalaattilevitettä. Ellei nälkä niilläkään taittunut, kuumoduulista löytyi vielä pari annosta kalkkunaa ja kastiketta.
Pisimmän ajan Kuun pinnalla viettivät Apollo 17:n astronautit, yli kolme vuorokautta. Apollo 11:n kaksikolle kuuaikaa kertyi 21,5 tuntia.
Komentomoduulin ruokakaapissa oli paljon muutakin, kuten erilaisia lihapatoja sekä vaalean tai tumman leivän päälle juusto- ja muita levitteitä. Makeanhimoa tyydytettiin muun muassa banaani-, suklaa- ja toffeevanukkailla.
Niillä viimeistään sai täyteen kilokaloritarpeen, joka oli laskettu 2 800:ksi päivässä.
Juomapuolesta huolehdittiin erilaisten hedelmämehujen lisäksi kaakaolla sekä varsin suurella määrällä kahvia. Teenjuojia ei Apollo 11–16-lentojen astronauteissa näytä olleen lainkaan, mutta Apollo 17:n ruokakaapissa oli teetäkin.
Apollo 11:n historiallisesta matkasta myös: