Vainajan viimeinen tahto voi löytyä patjan alta, ruokakomerosta tai liinavaatteiden välistä.
Suomessa testamentteja ei rekisteröidä mihinkään julkiseen rekisteriin. Siksi testamentti voi tulla vastaan sattumalta esimerkiksi vainajan asuntoa siivottaessa.
– On viime kädessä sattumanvaraista ja osittain jopa perillisten rehellisyyden varassa, löytyykö testamentti ja saadaanko perittävän viimeistä tahtoa koskaan toteutettua, sanoo perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju.
Räihä-Mäntyharju on Asianajajaliiton varapuheenjohtaja. Liitto on ehdottanut, että salapoliisityön vähentämiseksi testamentit pitäisi saada julkiseen rekisteriin. Asiasta kirjoitettiin kesäkuussa Asianajajaliiton Advokaatti-lehdessä.
Liiton mukaan rekisteröinnistä ja järjestelmän ylläpitämisestä voisivat vastata maistraatit.
Rekisteriä ehdotettiin jo 15 vuotta sitten
Kysymys on ollut esillä aiemminkin. Oikeusministeriön työryhmä esitti testamenttien rekisteröintiä jo vuonna 2004. Tuolloin mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Rekisteri nousi uudelleen keskusteluun viime hallituskaudella, kun kansanedustajat Mikko Alatalo ja Ari Torniainen (kesk.) jättivät oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) kirjallisen kysymyksen, jossa he ehdottivat testamenttirekisterin perustamista.
Häkkänen vastasi tuolloin, että rekisteröintikysymyksen yhteydessä tulisi ratkaista samalla monta muutakin asiaa. Olennaista olisi esimerkiksi pohtia, olisivatko ainoastaan rekisteröidyt testamentit jatkossa päteviä.
– Esimerkiksi juuri ennen kuolemaa laadittua niin sanottua hätätilatestamenttia ei yleensä ehdittäisi rekisteröidä ennen testamentintekijän kuolemaa, Häkkänen vastasi.
Ministeriö: rekisteri hankaloittaisi testamentin muuttamista
Asianajajaliiton mukaan rekisteröinti voisi olla vapaaehtoista. Oikeusministeriön yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston päällikkö Antti Leinonen toteaa, että tämä saattaisi kuitenkin tuottaa ongelmia niissä tilanteissa, joissa testamenttia halutaan muuttaa.
– En tiedä, kuinka paljon tilannetta selkeyttäisi tällainen malli, jossa testamentti on rekisteröity, mutta kuitenkaan ei tiedetä, onko jossakin olemassa uudempia testamentteja, Leinonen sanoo.
Leinosen mukaan nykyisessä testamenttijärjestelmässä ei ole nähty niin suuria epäkohtia, että järjestelmää olisi nähty tarpeelliseksi muuttaa. Järjestelmässä on lisäksi haluttu kunnioittaa perinnön jättäjän viimeistä tahtoa.
– Siihen sopisi aika huonosti se, että jos tahto muuttuu tai täsmentyy, joutuisi testamentin kirjoittaja kaikissa eri vaiheissa huolehtimaan rekisteröinnin ja rekisterimerkinnän.
Kerro testamentista läheisille
Patjanalusta varmempi paikka testamentin säilömiseen on esimerkiksi pankin tallelokero. Testamentteja säilyttävät myös monet asianajotoimistot. Toimistoille tieto testamentin kirjoittajan kuolemasta ei kuitenkaan välity.
– Olisi hyvä kertoa jollekulle siitä, että testamentti on tehty ja missä se on säilytettävänä. Sen sisältöä ei tarvitse kertoa, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Räihä-Mäntyharjun mielestä nykytilanne on vaikea esimerkiksi silloin, jos testamentin löytää henkilö, jolle testamentti on epäedullinen.
– Onhan sekin mahdollista, että testamenttia ei koskaan esitellä kenellekään, vaan testamentin löytäjä hävittää testamentin eikä sitä voida panna täytäntöön.
Väestö ikääntyy ja muistisairaudet yleistyvät. Tulevaisuudessa joudutaan pohtimaan yhä enemmän paitsi testamentin säilyttämistä, myös testamentin tekijän terveydentilaa testamentintekohetkellä.
– Kyllä tässä sellainen riski on, että testamenttiriitoja on jatkossa entistä enemmän. Näen, että tämä sinänsä pieni yksittäinen muutos perintökaareen [testamenttien rekisteröimismahdollisuus] ehkäisisi monia testamenttiriitoja, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Juttua muokattu 21.7.2019. kello 14:39: Täsmennetty, että Asianajajaliitto vaatii testamenteille viranomaisen ylläpitämää rekisteriä, jollaista ei nykyisellään ole. Jotkin kaupalliset toimijat käyttävät tarjoamistaan palveluista nimeä testamenttirekisteri.
Lue lisää:
Vain harva tekee testamentin – perinnönjaossa voidaan taistella poljettavasta Singeristä
Tee se itse -testamentissa voi olla muotovirheitä – Asianajaja: "Siinä on katkera lopputulos"