Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

70-luvun trendilaji ei houkuttele nuoria harrastajia: "Kyllä lentokirja takataskussa olisi paljon hienompi kuin mopokortti!"

Purjelentäminen vaatii sitoutumista ja harjoittelua, mutta ihmiset hakevat nyt nopeita elämyksiä.

Jukka Kotajärvi purjelentokoneen ohjaamossa
Kuva: Emma Sarsila / Yle
Jutta Huovinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Ilmailulajien harrastajien määrä on hiljalleen vähentynyt koko maassa. Näin on käynyt myös purjelentämisessä. Vielä 70-luvulla laji oli trendikäs.

Esimerkiksi Lapissa aktiivisia lentäjiä on enää kourallinen. Perämeren ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Lars Janzon on huolissaan lajin tulevaisuudesta.

– Tällä hetkellä näyttää tosi heikolta. Nuorta kasvua ei enää ole, Janzon toteaa.

Purjelentämistä on verrattu kolmiulotteiseen shakkiin. Laji vaatii harrastajaltaan rohkeutta ja sitoutumista harjoitteluun. Vaikeaksi lennonopettaja ei kuitenkaan purjelentämistä suostu kuvailemaan.

– Jokainen koulutettavani on oppinut lentämään. Mutta kun lupakirjan saa, niin kyllä se vaatii pari ensimmäistä vuotta sitoutumista ja harjoittelua. Hommaan ei oikein muuten pääse sisälle, jo 25 vuotta purjelentämistä opettanut Jukka Kotajärvi miettii.

Suhtautuminen harrastuksiin muuttunut

Lajin hiipuvaa suosiota on selitetty väitetyllä kalliilla hinnalla ja harvoilla harjoituspaikoilla, mutta kokenut opettaja epäilee, että harrastuksiin ei välttämättä haluta enää sitoutua kovin tiukasti.

– Semmonen kuva on syntynyt tässä yli 25 vuoden aikana, että ihmisten suhtautuminen harrastuksiin on muuttunut. Ihmiset hakevat asioita, joista saadaan elämys nopeasti. Ei haluta uhrata aikaa siihen, että joskus pääset nauttimaan toiminnasta, Kotajärvi pohdiskelee.

Lars Janzonin mielestä purjelentäminen olisi ihanteellinen harrastus nuorille. Purjelentäjän lupakirjan voi hankkia jo 16-vuotiaana.

– Kyllä lentokirja takataskussa olisi paljon hienompi kuin mopokortti!

Maisema purjelentokoneen ohjaamosta
Purjelentokone hinataan noin 500 metrin korkeuteen ja maasta nousevan lämpimän ilman nosteella koneella voidaan lentää jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Kuva: Emma Sarsila / Yle

Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan puheenjohtaja Antti Koskiniemi on luottavainen lajin tulevaisuuteen. Suomessa koulutetaan vuosittain noin 80 uutta purjelentäjäoppilasta ja aina joku niistä jää aktiiviseksi harrastajaksi.

Jukka Kotajärvi on samaa mieltä.

– Uskon että laji tulee säilymään, jos kustannukset pysyvät kurissa ja sääntelyä vähän helpotetaan. On tämä sen verran hieno laji, Kotajärvi sanoo.

Laskuvarjopakko poistui

Viime viikolla Suomessakin astuivat voimaan Euroopan unionin ilmailuturvallisuusviranomaisen EASA:n uudet määräykset. Määräysten myötä Suomesta ja Ranskasta poistui laskuvarjopakko purjelennon aikana. Muissa maissa pakkoa ei ole ollut enää vuosiin.

Suomessa ilmailuviranomaisena toimiva Traficom jäi yksin mielipiteensä kanssa, kun uusia määräyksiä kirjattiin. Traficomin mielestä laskuvarjon tulisi olla pakollinen varuste purjelennon aikana.

Purjelentäjät itse pitävät uudistusta hyvänä. He luottavat harrastuskavereidensa maalaisjärkeen. Varjon käyttöä pidetään tärkeänä, mutta siitä ei haluttu viranomaismääräystä.

Suomalaiset tyytyväisiä uuteen linjaan

Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan puheenjohtaja Antti Koskiniemi on tyytyväinen EASA:n tekemään linjaukseen. Hänen mielestään onnettomuustilastot puoltavat varjon käyttöä, mutta ei pakkoa siihen.

– Kun varjoa lennolla käyttää, tulee sen edelleen olla hyväksyttyä mallia sekä käyttökunnossa eli asianmukaisesti huollettu ja tarkastettu, Koskiniemi huomauttaa.

Kilpailujen järjestäjät ja kouluttavat seurat voivat vaatia harrastajiltaan laskuvarjoa lentojen aikana.

Purjelentokone ja vetokone Pudasjärven lentokentällä
Pudasjärven lentokenttä on niin sanottu korpikenttä, jonka ympärillä on paljon valvomatonta ilmatilaa. Näin ollen se on ihanteellinen paikka lähteä purjelentämään. Siellä ei tarvitse varoa reittilentoja, mutta hornetteja kylläkin. Kuva: Jutta Huovinen / Yle

Koskiniemen lentouran aikana kaksi henkeä on pelastunut puhtaasti varjon ansiosta Suomessa.

– Ideana ei ole, että purjelentäjien pitäisi luopua laskuvarjoistaan. Niiden käyttö voidaan kuitenkin hoitaa vapaaehtoisin keinoin, koska se on viisasta, Koskiniemi toteaa.

EASA:n kokoamien tilastojen mukaan vuosina 2012–2016 Suomessa purjekoneita oli 359 ja lentotunteja 35 500. Suomessa sattui tuona aikana 11 onnettomuutta, joista yhdessä kuoli lentäjä. Hän menetti koneensa hallinnan Piikajärvellä lentokonehinauksessa alku­nousun aikana.

Suosittelemme