“Hei! Pohjois-Karjalan porukoiden mielestä sinä olet potentiaalinen paluumuuttaja.
Otan osaa! Vitsi vitsi!”
Näin alkoi kutsukirje.
Lähettäjä oli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Sonja Päivinen sai sen silloiseen kotiinsa vantaalaisessa lähiössä.
Pian tuli toinen kirje. Nyt Pohjois-Karjalan kotikunnalta Kiteeltä.
Viesti molemmissa kirjeissä oli sama.
"Muuta takaisin Pohjois-Karjalaan. Me autamme työn ja asunnon etsimisessä."
Sonja Päivisellä kului yhdeksän vuotta pääkaupunkiseudulla työn perässä.
Vantaan Koivukylä vaihtui 1, 5 vuotta sitten syntymäkuntaan Kiteen Kesälahteen.
Asukkaita on parisen tuhatta.
Muuttoa helpotti työpaikan järjestyminen perheen metsäalan yrityksessä.
“Kutsukirjeet vauhdittivat omaa muuttopäätöstäni.”
Sonja Päivinen
5 000 kutsukirjettä.
Kotiudu Keski-Karjalaan -kampanjassa postitettiin 2 500 kirjettä entisille kuntalaisille kahteen otteeseen.
– Kirjeillä saatiin arviolta 15 paluumuuttajaa Keski-Karjalaan, kertoo Keski-Karjalan kuntien seutumarkkinoija Suvi Spoof.
Miksi suoraan henkilölle osoitettua kutsupostia lähetetään?
Alla olevat väestöennusteet kertovat karun syyn.
MDI on Suomen aluekehitykseen erikoistunut konsulttitoimisto.
Alemmassa grafiikassa voit vertailla maakuntien väestöennusteita iän perusteella.
Tilastokeskus julkaisee omat alueelliset väestöennusteet syyskuun lopussa.
Ennuste ei lupaa hyvää maakunnille.
Tilastokeskuksen mukaan väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana vuonna 2019 vain viidessä maakunnassa.
Uudellamaalla (+6,2 promillea), Ahvenanmaalla (+5,1 promillea), Pirkanmaalla (+1,3 promillea), Varsinais-Suomessa (+0,4 promillea) ja Pohjois-Pohjanmaalla (+0,2 promillea).
Muissa maakunnissa väestö väheni.
Pohjois-Karjalassa vähennys oli 4,5 promillea.
Voimakkainta väheneminen oli Etelä-Savossa (-5,9 promillea), Lapissa (-6,0 promillea) ja Etelä-Karjalassa (-6,4 promillea).
Muuttokampanjat ja maakunnat - mitä on tehty?
Houkuttelevatko maakunnat paluumuuttajia ja uusia asukkaita kampanjoilla?
A-studio kysyi tätä kaikilta Manner-Suomen 18 maakuntien liitolta.
Vastaukset jakavat maakunnat.
Suurin osa maakunnista ei ole kampanjoinut. Tarvetta varsinaisille omille kampanjoille ei ole, ilmenee vastauksista.
Kampanjat ovat myös kalliita. Syyksi mainitaan julkisen rahoituksen puute.
Joissakin maakunnissa kaupungit ja kunnat hoitavat yksittäisiä muuttokampanjoita.
Uudenmaan liiton vastaus ansaitsee oman huomionsa.
“Miten pitää koko Suomi asuttuna kun tuntuu haasteelliselta pitää koko Uusimaa asuttuna?
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto
Maakuntajohtaja viittaa kehitykseen väkirikkaimmassa maakunnassa.
– Väestö kasvaa nyt noin joka toisessa Uudenmaan kunnassa, vaikka määrällisesti se on historiallisen voimakasta maakunnassa, Ossi Savolainen toteaa Ylelle.
Maakunnat kampanjoivat idässä ja pohjoisessa
Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi ja Pohjois-Savo.
Muuttokampanjoita tekevät etupäässä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat.
Kampanjoiden rahoituksessa käytetään muun muassa EU:n myöntämiä tukia.
Mitä kampanjoilla on saatu aikaiseksi?
Arviolta 100 työntekijää.
Tuon verran KainuuRekry-hankeella on saatu työntekijöitä maakunnan ulkopuolelta.
Future-Savon saavutuksia on taasen liian aikaista arvioida. Kampanja käynnistyi Pohjois-Savossa tänä vuonna, kerrotaan maakuntaliitosta.
Tervetuloa Lappiin -kampanjan lanseerausvaiheessa tavoitettiin yli 1 000 Lappiin muuttanutta.
Kampanja avattiin huhtikuussa kerrotaan Ylelle Lapin kuntien markkinointiyhtiöstä.
Kuinka moni on muuttanut itse kampanjan takia jää silti hieman epäselväksi.
Muuttajia silti hellitään Lapissa.
Esimerkiksi Pelkosenniemellä ja Kolarissa muuttajat saavat kuntosalikortin, paikallislehden ja kylpyläalennuksen.
Näiden lisäksi on jaettu myös oheistuotteita.
“Tähän mennessä olemme lähettäneet kortteja 30 kpl.”
Nina-Maria Möykkynen, kehitysjohtaja, Kolarin kunta
Pellossa jaetaan pysyvästi kuntaan muuttaneille myös potkukelkka.
Ilmianna maailmankarjalainen!
Konstit ovat monet.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto markkinoi alkuvuodesta hyväntahtoisen ilmiantokampanjan.
"Ilmiannna maailmankarjalainen, jonka toivot muuttavan takaisin Pohjois-Karjalaan!"
Myös läheinen muualta Suomesta kelpasi.
– Saimme muutamassa viikossa 300 ilmiantoa.
Heli Räsänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton markkinointipäälikkö hykertelee Joensuun torilla.
Kauimmaiset ilmiannetut maailmankarjalaiset olivat Kiinassa.
– Nähtäväksi jää kuinka moni heistä muuttaa. Yhteydenottoja on tullut silti paljon, kymmeniä, Räsänen hehkuttaa kampanjaa.
Purevatko enää tonttikampanjat?
Juuan urheilutalolla on satoja entisiä juukalaisia.
Tapahtumassa entiset kuntalaiset tapaavat sydänkesällä toisiaan..
Juuan Rehveillä on myös kunta mainostamassa palveluitaan.
150 eurolla järvenrantatontti?
Juuka tarjosi tuolla hinnalla erilaisia tontteja paluumuuttajille ja uusille asukkaille.
Kunta vietti viime vuonna juhlavuottaan.
Myytyä saatiin kolme tonttia.
Kunnanjohtaja Markus Hirvonen on pettynyt tonttikampanjaan.
“Tonttikampanjat eivät vedä paluumuuttajia. Tilalle tarvitaan laadukasta vuokra-asuntotuotantoa.”
Markus Hirvonen, Juuan kunnanjohtaja
Entä nyt? Millä Juuan kaltainen pieni kunta, 4 700 henkeä, markkinoisi itseään?
Hirvosella on mainoskärki mietittynä.
Potentiaalinen muuttaja on eläkkeelle jäänyt entinen kuntalainen.
– Meillä on tällä hetkellä hoitajamitoitus valtakunnan tason yläpuolella.
Tarjolla ovat siis hyvät vanhuspalvelut?
– Hyvät palvelut, vanhuspalvelut, kyllä, kunnanjohtaja tarkentaa.
Hirvonen jatkaa samaan hengenvetoon.
– Jos Juuan keskustasta hankkii asunnon, lähellä ovat todella laadukkaat hoiva- ja lääkäripalvelut, Hirvonen kehuu entisten juukalaisten keskellä.
Potkukelkka, muki vai puoli-ilmainen tontti - mikä saisi sinut muuttamaan maalle? Maakuntien ja kuntien paluumuuttokampanjoita käsitellään maanantain A-studiossa. Vieraina ovat aluetutkija Timo Aro ja Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. A-studio maanantaina 29.7. klo 21:00 .
Lue myös:
"Tukholma tuntuu kodilta" – Pohjanmaalta muuttaa vuosittain lähes 300 ruotsinkielistä Ruotsiin