Kaksi opiskelijaa jatkaa sotahistoriallisten kohteiden etsimistä Käsivarren Lapissa. Opiskelijat Aleksi Rikkinen ja Emil Sillanpää aloittivat toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoittamisen viime kesänä. Tuolloin linnoituskohteita löytyi yli 1900.
Opiskelijat kertovat löytäneensa laserkeilauksen ja arkistolähteiden avulla satoja uusia linnoituskohteita, joita he laittavat kartalle heinä-elokuussa.
– Tänä vuonna kartoituksen pääpainopisteet ovat Sturmbock-linjan pohjoispuolen Norjan rajalle yltävissä asemissa, selustan laajoissa huoltoalueissa sekä suomalaisten asemissa Markkinan kylässä, Emil Sillanpää sanoo tiedotteessa.
Avoin data apuna
Rikkinen ja Sillanpää käyttävät työssään Maanmittauslaitoksen avointa ilmakuva- ja laserkeilaustietoa.
Laserkeilaus on kolmiulotteinen mittausmenetelmä. Keilain – tässä tapauksessa lentokoneen pohjaan asetettu mittauslaite – lähettää laserilla tuotettuja valopulsseja, jotka kohteeseen osuessaan heijastuvat vastaanottimeen. Laserkeilaus tuottaa ympäristöstä suuren joukon pisteitä, joita kutsutaan pistepilviksi. Pistepilvistä voidaan tuottaa erilaisia pintamalleja, kuten korkeusmalli koko Suomesta.
Rikkinen on työstänyt Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta tarkemman pintamallin, jolloin kohteita peittävä kasvillisuus ei haittaa pinnanmuotojen tulkintaa.
Menetelmällä on löydetty useita historiallisia kohteita tai kivikautisia asuinpaikkoja ympäri maailmaa.
12 000 saksalaista sotilasta
Saksalaiset rakensivat Käsivarteen kymmeniä kilometrejä pitkän Sturmbock-puolustuslinjan toisen maailmansodan aikana. Lapin sodan aikana asemassa oli yli 12 000 saksalaista sotilasta. Taisteluita alueella käytiin vuoden 1945 tammikuuhun asti.
– Sturmbockista pohjoiseen ei pääse enää edes maastoautolla. Liikumme mönkijällä, kumiveneellä ja jalkaisin parhaimmillaan kymmeniä kilometrejä päivässä, Sillanpää kertoo.
Nuoret julkaisevat projektin tulokset myöhemmin kuluvan vuoden aikana avoimena verkkoaineistona. Rikkisen ja Sillanpään tavoitteena on tieteellisten tulosten lisäksi herättää myös nuorempien sukupolvien kiinnostusta sotahistoriaan.
Projektia tukevat Sotavahinkosäätiö, Kaatuneiden muistosäätiö sekä Maanpuolustuksen kannatussäätiö.
Projektin etenemistä voi seurata Instagram-tilillä Forgotten Fronts.