Puutarha-aiheinen keskustelupalsta muuttuu hetkessä sotatanteereeksi, kun joku sanoo käyttäneensä Roundupia puutarhassaan. Valveutunut puutarhuri ei Roundupia puutarhaansa halua, sillä aineen maine on huono.
Suomessa useat kunnat ovat päättäneet olla käyttämättä glyfosaattipohjaisia rikkamyrkkyjä. Rovaniemellä kaupungin julkisista alueista vastaava yritys käyttää roundupia rikkatorjuntaan myös asuinalueilla ilmoittamatta asukkaille.
– Olisin toivonut, että jos tällaisia aineita tänne tuodaan niin olisi asiasta ilmoitettu, sanoo rovaniemeläinen Marja Pirttinen, jonka kotikadulla glyfosaattia ruiskutettiin kadunlaidan kiveyksille.
Pirttisen mukaan ruiskutukset nostattivat keskustelua ja huolta naapurustossa. Asukkaat olisivat toivoneet, että he olisivat voineet itse päättää siitä, tuodaanko glyfosaattia kotikadulle vai ei.
– Me ollaan niitä kuntalaisia, jotka tästä maksavat ja tällaisesta palvelusta me emme halua maksaa vaan haluamme vaihtoehtoja, Pirttinen sanoo.
Erityisen huolestuneita asukkaat ovat pienten lasten ja lemmikkieläinten liikkumisesta kadulla. Koska kiveykselle ruiskutettu aine ei pääse imeytymään, huoli on, että se kulkeutuu eläinten tassuissa ja lasten mukana koteihin asti.
Rovaniemen kaupungin julkisista alueista vastaava yhtiö Alltime Oy käyttää glyfosaattia pääasiassa liikenteenjakajissa ja liikennealueella kiveysten ympäristössä, jossa yleensä ei kuljeta.
– Käytämme glyfosaattia vielä toistaiseksi myös kiveyksien puhdistamiseen, etenkin jos niillä on runsaasti rikkaruohoja, sanoo Alltime Oy:n työpäällikkö Tanja Jurvansuu.
Esimerkiksi leikkipaikoilla ja puistoissa yhtiö on tähänkin asti käyttänyt mekaanista kitkentää, johon on apuriksi tehty esimerkiksi akkukäyttöinen heilurihara, jolla pystyy tehostamaan perinteistä käsin kitkentää.
Glyfosaatti on tällä hetkellä tehokkain keino tuhota rikkoja, mutta vaihtoehtoja etsitään koko ajan.
– Meillä on ollut kuumavesipesuri käytössä ja liekitystä on käytetty ennestäänkin. Kunhan uudet keinot vähän vielä kehittyvät, niin saadaan myös tehokkuutta tähän asiaan, sanoo Jurvansuu.
Glyfosaatti voi vaikuttaa suolistobakteereihin
EU:n kemikaalivirasto on arvioinut, ettei glyfosaatti ole syöpävaarallinen. Myös Maailman terveysjärjestö WHO:n ja YK:n ruokajärjestö FAO:n asiantuntijoiden tekemä uudelleenarviointi vuodelta 2016 tuli samaan johtopäätökseen. WHO oli vielä vuotta aiemmin toista mieltä.
Osa EU-maista myy glyfosaattia vain ammattikäyttöön. Suomessa maanviljelyksessä glyfosaattia käytetään juolavehnän torjuntaan. Suomessa sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa ainetta käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta meillä se on kiellettyä.
Akuuttia myrkytystä mittaavalla LD50-asteikolla glyfosaatti on vähemmän myrkyllistä kuin ruokasuola.
– Kaupassa voin vaikka leipäpaketin kyljestä lukea, paljonko siinä on suolaa ja voin olla antamatta suolaa lapselleni. Haluan olla itse vaikuttamassa siihen, minkälaisia myrkkyaltistuksia minun lapsilleni tulee, sanoo Marja Pirttinen.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jallin mukaan glyfosaatti on vierasaine ihmisen sisällä, eikä sitä kannata vapaaehtoisesti sinne ottaa. Vaikka nisäkkäälle aine ei ole tuhoisa, poistuu se elimistöstä maksan kautta ja näin ollen rasittaa elimistöä.
– Ruokasuolaa ei kannata paljon syödä, eikä glyfosaattia paljon käyttää, toteaa Jalli.
Glyfosaattitutkimukset ovat ristiriitaisia. Glyfosaatin torjuntavaikutus perustuu kasvien aminohapposynteesiin tarvittavan entsyymin estoon. Koska vastaavaa entsyymiä ei eläimillä ole, ei glyfosaattia ei ole pidetty erityisen myrkyllisenä.
Kuitenkin sen vaikutukset maaperän ja vesistön pieneliöihin ovat kiistattomat. On myös tutkimustuloksia, joiden mukaan glyfosaatti tuhoaa suoliston mikrobej (siirryt toiseen palveluun)a niin ihmisillä kuin mehiläisilläkin ja näin ollen heikentää immuunivastetta.
Suomi tuskin äänestää glyfosaattia vastaan
Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jalli arvioi, että Suomi tuskin tulee äänestämään glyfosaatin kieltoa, kun EU-komissio asiaa käsittelee vuonna 2022. Jallin mukaan riskinä on se, että jos glyfosaatti kielletään, tulee tilalle ihmiselle vaarallisempia aineita.
– Glyfosaatti on turvallisin tapa torjua kemiallisesti juolavehnää. Jos se kielletään, lisää se esimerkiksi maan muokkausta pelloilla ja näin ollen ravinteiden kulkeutumista vesistöön, Jalli sanoo.
Jo aiemmin EU-parlamentti on hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan glyfosaatin käytöstä pitäisi luopua vuoden 2022 loppuun mennessä. Parlamentilla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa asiaan.
Glyfosaatin puoliintumisaika maaperästä vaihtelee suuresti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kokeissa puoliintumisaika vaihteli muutamista viikoista jopa 7–8 kuukauteen.
Mitä kylmempi maaperä, sen hitaammin aine hajoaa luonnossa. Tämän takia Suomessa aineen käytöllä (siirryt toiseen palveluun)on Etelä-Eurooppaa pidempiaikaiset seuraukset.
