Pirjo Laiho asuu Pajamäentiellä, Helsingin Patterimäen läheisyydessä.
Alueella on aloitettu pikaraitotielinja Raide-Jokerin tunnelin edustan raivaustöitä, sen verran, että metsässä voi nähdä punaisilla ja sinisillä merkittyjä puunrunkoja.
– Harmittaa, kun tekevät sen tunnelin tästä Patterimäen vierestä. Eikö sitä voisi tehdä Takkatietä ja Arinatietä pitkin. Kyllä siellä tilaa on, Laiho sanoo.
Pikaraitiolinjan raivaustyöt tunnelin edustalla tarkoittaisivat ainakin 400 puun kaatamista. Laiho on huolissaan, mitä tämä merkitsisi alueen eläimistölle.
Laihon mukaan alueella on nähty kettuja, lumikkoja ja paljon erilaisia lintuja. Viitteitä on myös siitä, että alueella viihtyy liito-orava.
"Ehkä pitäisi miettiä Tukholman-mallia ja jättää viheralueet rauhaan"
Laiho ei ole ainoa Patterimäen hakkuiden kritisoija.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Pajamäki-seura ovat sitä mieltä, että hakkuut rikkoisivat luonnonsuojelulakia.
Korkein hallinto-oikeus myönsi Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle asiassa valitusluvan ja päätti keskeyttää pikaraitiotielinjan tunnelin edustan raivaustyöt Patterimäessä pari viikkoa sitten asettamalla puiden hakkuulle toimenpidekiellon.
Metsänraivaustyöt viivästynevät ainakin ensi kevääseen, jolloin oikeus ratkaisee asiasta tehdyt valitukset.
– Meillä Helsingissä hienot satavuotiaat metsät katsotaan vain arvottomaksi rakennusmaaksi, sanoo Laura Kuivalainen Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä.
Vanhojen metsien arvo korostuu myös siksi, että harvinaiset luontolajit, kuten liito-orava, viihtyy niissä hyvin.
Jopa niin hyvin, että liito-orava valtaa jatkuvasti uusia alueita pääkaupunkiseudun metsistä.
Kuivalainen arvelee, että liito-orava aiheuttaa pääkaupunkiseudulla päänvaivaa asemakaavoitukselle jatkossakin.
– Ehkä meillä pitäisi miettiä Tukholman-mallia ja jättää viheralueet rauhaan siten, että rakennettaisiin vain jo rakennetuille alueille, Kuivalainen sanoo.
Tämä tarkoittaisi käytännössä korkeampia rakennuksia ja tiiviimpää rakentamista.
Kuivalaisen mielestä toinen vaihtoehto on se, että Helsinki ottaisi mallia Espoosta, Kuopiosta ja Vaasasta, joissa on tehty omat suunnitelmat siitä, miten kaavoitusta ja liito-oravia voidaan yhteensovittaa.
"Voidaan tietysti loputtomasti tutkia asioita"
Helsingin asemakaavoituspalvelussa ei kakistelematta niellä saatua kritiikkiä.
– Patterimäessä vaihtoehdot on tutkittu huolellisesti, ja tunneliratkaisu on Raide-Jokerin kannalta paras vaihtoehto, sanoo asemakaavoitusyksikön päällikkö Tuomas Hakala.
Hakalan mukaan Helsingin asemakaavoituksessa lähdetään siitä, että luontoarvot ovat tärkeä osa kaavoitusprosessia.
Helsingissä asemakaavoitukseen liittyvät valitukset eivät ole viime vuosina juurikaan lisääntyneet. Vain noin kymmenesosa asemakaavoista menee valitukseen.
– Voidaan tietysti loputtomasti tutkia asioita. Korostaisin kuitenkin sitä, että asemakaavoituksessa vuorovaikutus eri tahojen kesken on tärkeää etenkin luontoarvoja koskevissa kysymyksissä.
Ely-keskus: Tarkkuuteen tulisi kiinnittää huomiota
Ely-keskuksen johtava asiantuntija Ilpo Huolman arvelee, että pääkaupunkiseudulla luontoarvot ja rakentamisen tarve joutuvat törmäyskurssille entistä useammin tulevina vuosina.
Huolmanin mukaan pelkästään Helsingin alueella on jo nyt useita tapauksia, joissa sovitellaan yhteen rakentamisen tarpeita ja liito-oravan suojelua.
– Meillä on esimerkiksi Etelä-Haagassa yhdelle asemakaavalle myönnetty poikkeaminen tänä vuonna liito-oravan suojelusta. Tiedossa on muitakin kaavahankkeita, joissa joudutaan yhteensovittamaan.
Miten luontoarvojen ja maankäytön yhteensovittaminen hoituisi mahdollisimman sujuvasti?
– Luontoarvojen selvitysten tasoon ja tarkkuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Näin vältyttäisiin monesti rakentamista hidastavilta valituskierteiltä, Huolman sanoo.
Toisaalta Huolman korostaa sitä, että luonto voi yllättää, vaikka suunnittelu ja selvitykset olisi tehty huolellisesti.
– Liito-orava on tästä hyvä esimerkki. Laji voi ilmestyä yllättäen uusille alueille.
Espoo pannoittaa liito-oravat ja ottaa ne erityisseurantaan
Liito-oravat ovat Helsingissä uudempi asia, kun taas Espoossa ensimmäinen suunnitelma liito-oravien ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi tehtiin jo viitisen vuotta sitten.
Jokaisen asemakaavamuutoksen yhteydessä Espoossa höydynnetään olemassa olevaa tietoa liito-oravista.
Espoo hankkii liito-oravista aktiivisesti myös uutta tietoa.
Tavoitteena on taata liito-oravalle sellainen ympäristö, jossa se pystyy liikkumaan ja vaihtamaan pesäpaikkaa, mikä on lajille tyypillistä.
Tätä varten Espoo aloittaa liito-oravien radiopantaseurannan.
Kaupunki on jo saanut ely-keskukselta poikkeusluvan kymmenen liito-oravan pannoittamiseen ja niiden seuraamiseen.
– Sen avulla pystytään saamaan entistä tarkempaa tietoa erityisesti niistä kulkuyhteyksistä, miten se ylittää isoja teitä, kuten Länsiväylän, sanoo ympäristöasiantuntija Laura Ahopelto Espoon kaupungilta.
Selvitysalueena on Suur-Tapiolan alue, jossa on parhaillaan useita maankäyttö- ja liikennehankkeita.
Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun lopussa tänään torstaina kello 22 asti.
Lue myös: