Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Teollisuuden investointien laahaaminen hämmentää tutkijoita – Miksi yhteisöveron alennus tai kiky-sopimus eivät tepsi?

Teollisuuden investoinnit romahtivat vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

 Nokian toimitilat Espoossa,
Nokian taantuminen näkyy erityisesti tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien romahduksena. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Markus Mäki,
Antti Pilke
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomessa teollisuuden investoinnit ovat jämähtäneet pysyvästi kilpailijamaita matalammalle tasolle. Investointien määrä romahti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kaikissa maissa, mutta Suomi on toipunut lamasta muita maita hitaammin.

Vuonna 2014 Suomessa kevennettiin yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Viime hallituskaudella solmittiin kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikaa ja leikkasi julkisen sektorin lomarahoja.

Elina Pylkkänen
Elina Pylkkänen Kuva: Palkansaajien tutkimuslaitos

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen mukaan toimenpiteet eivät ole auttaneet lisäämään investointeja.

– Se on aika suuri mysteeri, että kun on tehty toimenpiteitä, joilla on yritetty edesauttaa investointien syntymistä, niin silti näkyvissä ei ole merkittävää parannusta.

Pylkkäsen mukaan Suomen on lisättävä korkeasti koulutetun työvoiman määrää, jotta investoinnit saadaan taas nousuun.

Tehdasteollisuuden investointiaste, kiinteät investoinnit ml T&K. Viivadiagrammi
Investointiaste kertoo, kuinka suuri osa arvonlisäyksestä käytetään tuotannon ylläpitämiseen ja laajentamiseen.  Kuva: Kerttu Kamula / Yle

Väestön ikääntyminen pelottaa yrityksiä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolustaa kilpailukykysopimusta ja yhteisöveron alentamista.

– Voin vain kuvitella, miten huono Suomen tilanne olisi, jos näitä ei olisi tehty. Esimerkiksi yhteisöveron tuotto on nyt suurempi kuin mitä se oli ennen veron alentamista.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Aki Kangasharju Kuva: Mikko Koski / Yle

Kangasharjun mukaan teollisuuden investoinnit ovat palautuneet heikoimmista vuosista, mutta talouden kokoon nähden investoinnit ovat edelleen varsin vähäisiä. Lisäksi runsas rakentaminen kaunistaa tilastoja, jotka olisivat muuten vielä karumpaa luettavaa.

Väestön ikääntyminen on synnyttänyt yrityksissä pelkoa työvoiman loppumisesta, mikä Kangasharjun mukaan karkottaa investointeja.

– Tarvitsemme lisää toimia, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan Suomeen. Työmarkkinat on saatava toimimaan paremmin ja ihmiset pitää saada töihin. Lisäksi yritysten tuotekehitykseen tarvitaan lisää rahaa, Kangasharju sanoo.

Taustalla elinkeinorakenteen muutos ja Nokia

Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessorin Vesa Vihriälän mukaan viennin ja Nokian tuotannon lasku selittävät Suomen kasvun heikkoutta ja välillisesti myös investointien putoamista.

Lisäksi Suomessa on käynnissä elinkeinorakenteen muutos, jossa raskaan teollisuuden osuus tuotannosta vähenee ja palvelualojen osuus kasvaa.

– Työn tuottavuuden kehitys ei enää riipu yhtä paljon kiinteistä investoinneista, kuten koneista, laitteista ja rakennuksista. Yritykset investoivat enemmän esimerkiksi ohjelmistoihin ja henkilöstön osaamiseen, mikä ei näy tilastoissa kiinteinä investointeina, Vihriälä sanoo.

Vesa Vihriälä
Vesa Vihriälä Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

EK:n kesäkuussa julkaiseman investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvioidaan nousevan tänä vuonna 4,1 miljardiin euroon, mikä on yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Metsäteollisuudessa on lähivuosina suunnitteilla isoja investointeja muun muassa Kemiin ja Raumalle. Yksittäiset jätti-investoinnit eivät kuitenkaan välttämättä riitä kääntämään kokonaiskuvaa, kun maailmantalouden kasvu on hiipumassa.

Lue aiheesta lisää:

Velka on nyt Suomelle ennätyshalpaa – pitäisikö hallituksen tulevaisuusinvestoinnit rahoittaa sittenkin velalla eikä omaisuuden myynnillä?

Miksi UPM:n valtava sellutehdas rakentuu Uruguayhin? Toimitusjohtaja vastaa kolmeen jätti-investointia koskevaan kysymykseen

Suomen kasvu hyytyy – mutta Rinteen hallitus kasvattaisi menoja, kiristäisi veroja ja myisi valtion omaisuutta

Suosittelemme