"Viiltävän älykäs, mutta samalla tosi empaattinen tapaus." "Ei tee itsestään numeroa." Lakimieskollegojen kommentteja miehestä nimeltä Allan Rosas.
Allan Rosas on Suomen vaikutusvaltaisin eurooppaoikeuden asiantuntija. Hän on Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tuomari.
EU-tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että kaikki unionin jäsenmaat noudattavat unionin lainsäädäntöä samalla tavalla.
Suomessa Rosas saa kävellä kadulla rauhassa, ilman tuijottelijoita, incognito. Kotimaassaan hän on Tuntematon tuomari.
Mitä mies miettii Euroopan unionin kohtalonkysymyksistä juuri tässä ja nyt?
1 §. Oikeusvaltio – mitä se on?
EU-tuomioistuin – ja nyt myös Suomi EU:n puheenjohtajamaana – puolustavat jyrkästi oikeusvaltioperiaatetta. Mistä me puhumme, kun me puhumme oikeusvaltiosta?
– Järjestäytyneessä yhteiskunnassa sen ylimpien toimielinten valtasuhteet ja pelisäännöt löytyvät laista, lakikirjasta. Oikeusvaltiossa myös kansalaisten tärkeimmät oikeudet ja velvollisuudet on kirjoitettu lakiin.
– Ja sitten kun näitä lakeja pitää tulkita, tarvitaan riippumattomia tuomioistuimia ja tuomareita. Ilman riippumatonta ja poliittisesta painostuksesta vapaata oikeuslaitosta yhteiskunta on tuuliajolla.
– On myös tärkeätä, että esimerkiksi suomalaiset tuomioistuimet voivat luottaa muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimien riippumattomuuteen. Muussa tapauksessa yhteistyö niiden välillä kärsii.
EU-tuomioistuimen suurennuslasin alla ovat olleet erityisesti Puola ja Unkari. Mikä siellä mättää?
– Komission ja monen jäsenvaltion mielestä osa Puolan ja Unkarin viimeaikaisista yhteiskunnallisista uudistuksista on johtanut arveluttavalle polulle. Erityistä huolta on aiheuttanut tuomioistuinten riippumattomuuteen kajoaminen.
– Komissio on nostanut sekä Puolaa että Unkaria vastaan useita kanteita. Suurin osa niistä on vielä vireillä, joten en voi sanoa niiden lopputuloksesta yhtään mitään. Mutta yksi asia on jo ratkaistu Puolaa vastaan kesäkuussa. EU-tuomioistuin totesi, että Puolan korkeimman oikeuden reformi meni liian pitkälle, kun siinä vaihdettiin tuomareita.
Puola aluksi pullisteli tässä tuomariasiassa – mutta käytännössä sitten kiltisti totteli teitä?
– Kyllä. Puola ensin kiisti kanteen. Mutta kun EU-tuomioistuin viime joulukuussa määräsi Puolan uudistuksen väliaikaiseen toimenpidekieltoon, niin melkeinpä heti seuraavana päivänä Puolassa säädettiin laki, jolla se uudistus peruutettiin. Ne tuomarit, jotka oli erotettu tai joutuneet eroamaan saivat palata töihin.
Mitä mieltä olette Unkarin pääministerin Viktor Orbánin viimeaikaisesta uhittelusta Suomea kohtaan?
– Unkari ilmeisesti yrittää kääntää katseet muualle. Suomi EU-neuvoston puheenjohtajamaana voi silloin tarjota sopivan kohteen.
Mikä on uhkakuvanne? Mureneeko eurooppalainen oikeusvaltio pikku hiljaa – tuleeko siitä muinaismuisto?
– Ei se mihinkään murene. Moderni yhteiskunta edellyttää jatkuvuutta, oikeusvarmuutta. Jos ei ole itsenäisiä tuomioistuimia vaan kaikki on pelkän päivänpoliittisen liikehdinnän varassa, yhteiskunnasta tulee epävakaa. Se ei ole hyvä asia sen enempää liike-elämälle kuin kansalaisillekaan.
– On tärkeätä, että EU-lainsäädäntöä noudatetaan jokaisessa jäsenmaassa samalla tavalla. Kyse on myös jäsenvaltioiden tasavertaisuudesta.
2 §. EU ja turvapaikanhakijat
Vuosi 2015 oli Euroopan villi vuosi pakolais- ja turvapaikka-asioissa. Onko tilanne yhä sekava – ainakin oikeudellisesti?
– No kyllä se on yhä ainakin hyvin monimutkainen. On kuitenkin muistettava mittakaavat. Missä päin maailmaa näitä pakolaiskysymyksiä on onnistuttu hoitamaan ilman ongelmia ja kriisejä?
– Itse olen sitä mieltä, että niin sanotusta ensimmäisen maan periaatteesta ei EU:ssa voida luopua. Se maa, johon turvapaikanhakija EU:n ulkopuolelta saapuu on ensisijaisesti hänestä vastuussa. Jos tästä periaatteesta luovutaan, intressi EU:n ulkorajan varjelemiseen katoaa.
– Toisaalta ymmärrän kyllä Italian ja Kreikankin muutaman vuoden takaisen kritiikin siitä, että eiväthän nyt pelkästään ne voi olla Euroopan ainoat vastaanottajamaat. Jos Suomeen tulisi satoja tuhansia ihmisiä idästä, niin ei Suomikaan pitäisi tilannetta kovin reiluna, jos se yksin joutuisi vastaamaan kaikesta.
Kuinka paljon tämä pakolaiskriisi on aiheuttanut päänvaivaa teille EU-tuomareille?
– Aika paljon. Nykyiset sopimukset ja oikeusohjeet ovat vaikeaselkoisia. EU-tuomioistuimelle tulee niiden soveltamisesta paljon ennakkoratkaisupyyntöjä kansallisista tuomioistuimista. Melkein joka päivä joudun itsekin niiden kanssa tekemisiin.
Mikä on näkemyksenne, visionne – mitä on edessä tämän pakolaiskysymyksen kanssa?
– Ei mitään kovin radikaalia ja mullistavaa uutta – ainakaan niin sanotussa ennustettavassa tulevaisuudessa. Valitettavasti.
3 §. Syyrian al-Hol-leiri ja suomalaiset
Viime aikoina suomalaisessakin keskustelun polttopisteessä on ollut Isis-leiri Syyriassa – sen naiset ja lapset. Olette ekspertti niin ihmisoikeusjuridiikassa, kansainvälisessä oikeudessa kuin eurooppaoikeudessakin – kuinka pahassa solmussa tämä al-Hol -leirikysymys on?
– En nyt suoralta kädeltä keksi yhtään EU:n oikeussääntöä, joka tähän soveltuisi ja joka tämän tilanteen ratkaisisi. Tässä on kyse enemmänkin kansainvälisestä oikeudesta ja suomalaisesta oikeusjärjestelmästä sen osana.
– Yksityisajattelijana olen havainnut sen, että ne ihmiset siellä leireissä voivat olla hyvin erilaisista taustoista. Joku on viety sinne ehkä väkisin, jolloin voi sanoa, että tämä ihminen on tavallaan vankilassa ilman tuomiota. Toiset taas ovat nimenomaisesti hakeutuneet sinne.
– Erityisenä vaikeutena on epätietoisuus siitä, kenen kanssa siellä oikein voi neuvotella. Jos on niin, kuten sanotaan, että al-Hol-leiri on kurdien hallussa, ovatko kurdit sitten sellainen viranomainen, joka voi edustaa Syyrian valtiota? Syyriassahan on edelleen sisällissota ja täysin sekasortoinen tilanne.
Tulisiko Suomen hakea omat kansalaisensa pois tuolta Syyrian al-Hol-leiriltä?
– Yhtä ja ainoaa vastausta ei ole. Jokainen tapaus on harkittava itsenäisesti ja erikseen.
– Automaattista ja ilmaista konsulikyytiä ei ole tarjolla. Tässä asiassa on ilmeisesti lukuisia avoimia kysymyksiä. Erityisesti lasten asemaa tulisi selvittää ja seurata.
4 §. Brexit
Britannia on sekaisin brexitinsä kanssa. Jos nyt tulee sopimukseton eli kova brexit, merkitseekö se juridista sekasortoa ja oikeuselämän kaaosta EU:n ja Britannian välillä?
– Kovan brexitin suurimmat vaikutukset näkyvät talouselämässä ja yksittäisten ihmisten elämässä monin arvaamattomin tavoin.
– Jos ja kun tulee tullimuuri Britannian ja EU:n välille, kuinka sujuu vienti ja tuonti? Miten käy EU:n kansalaisten, jotka asuvat Isossa-Britanniassa? Miten käy Ison-Britannian kansalaisten, jotka asuvat EU:n puolella?
Kuinka tuo Britannian ja EU:n yhteistyö kovan Brexitin jälkeen oikein sujuu? Ei kai se pelkkää villiä länttä voi olla?
– Maantieteelle emme voi mitään, Paasikivi sanoi. Englanti on sen verran lähellä Manner-Eurooppaa ja Irlantia, että sekä taloudellisen että turvallisuuspoliittisen yhteistyön on pakko jatkua.
– On puhuttu niin sanotusta Kanada-plus-sopimuksesta. Eli sen pohjana olisi äskettäin tehty sopimus EU:n ja Kanadan välillä, joka koskee pääosin tavarakauppaa, mutta jonkin verran myös palveluja.
– Lähes kaikki on kuitenkin yhä arvailujen varassa. Uusia erillissopimuksia EU:n ja Britannian on solmittava väkisinkin iso nippu. Niiden sisällöstä emme kuitenkaan vielä tiedä yhtään mitään.
5 §. Minne menet, EU-oikeus?
EU-oikeus on perinteisesti ollut kovien arvojen ja markkinavoimien oikeutta. Pääomat, tavarat, palvelut, työvoima – vapaa liikkuvuus. Onko EU:n kova ydin yhä tuo sama?
– Ei. Kyllä se pelikenttä on laajentunut, huomattavasti. Tehtävien lisääntyminen alkoi ympäristökysymyksistä jo 70-luvulla. Nykyään suuri osa Suomenkin ympäristölainsäädännöstä pohjautuu tavalla tai toisella EU-oikeuteen. Myöhemmin mukaan on tullut myös rikosoikeudellinen yhteistyö, maahanmuutto ja moni muu asia.
– EU-oikeudessa puhutaan lisäksi paljon myös niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Sen taustalla on muun muassa EU:n perusoikeuskirja.
Unionisopimuksen 3 artiklassa sanotaan, että EU on sosiaalinen markkinatalous. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
– Tuo markkinapuoli tarkoittaa sitä, että EU:ssa vallitsee vapaa kilpailu, vapaat markkinat. Sitä säätelee ja suitsii EU:n kilpailuoikeus.
– Sosiaalinen ulottuvuus taas tarkoittaa sitä, että eurokansalaisia autetaan, kun he joutuvat vaikeuksiin markkinavoimien myllerryksessä. Esimerkiksi erilaisilla rahastoilla tuetaan työllisyyttä ainakin ylimenokausien ajan, kun teollisuutta menee nurin.
– Omasta mielestäni EU:n sosiaalinen ulottuvuus on edennyt tuskallisen hitaasti. Odotan uudelta komissiolta paljon.
Onko kuitenkin pieni ihminen, eurokansalainen, jäänyt ison rahan ja markkinavoimien jalkoihin?
– Kyse on globaalista ilmiöstä. Osa väestöstä on suuressa syrjäytymisriskissä. Tämä ei ole yksinomaan EU:n ongelma.
6 §. Allan Rosas – tuntematon tuomari?
Te jäätte eläkkeelle nyt syksyllä. Takana on 25 vuotta EU-uraa. Ensin Brysselissä komission lakiosastolla ja sitten Luxemburgissa EU-tuomioistuimessa tuomarina. Mitä kaikkea tämä on opettanut teille elämästä?
– Olen joka päivä oppinut jotakin uutta. Ja ainakin sen olen tajunnut erityisen hyvin, että EU-oikeus on hyvin monitahoinen ja välillä myös vaikeaselkoinen säädös- ja normiryteikkö.
– EU-oikeus on jatkuvassa liikkeessä, murroksessa. EU:n valtiosääntökin on dynaaminen ilmiö. Voin suositella alan harrastamista ja opiskelua, jokaiselle, joka itseni tavoin pitää muutoksesta.
Olette kiistaton eurooppaoikeuden asiantuntija ja vaikuttaja EU-linnakkeiden sisällä. Suomessa te olette kutakuinkin Tuntematon tuomari – ottaako se päähän?
– En onnekseni ole Suomen tähtikartalla mikään julkkis. Ja se on, itse asiassa, oikein miellyttävä olotila. Näin on hyvä.
Lue lisää:
EU:lta Suomelle tupenrapinat jo yli tuhat kertaa
Eurooppatuomioistuimet paimentavat myös suomalaisia tuomareita