Annimari Korte oli toimittajana Zürichin EM-kisoissa vuonna 2014, ja samassa roolissa Pekingin MM-kisoissa vuotta myöhemmin. Silloin kukaan – edes Korte itse – ei olisi voinut aavistaa, että kesällä 2019 hän juoksisi Suomen ennätyksen (12,72) 100 metrin aitajuoksussa.
Korte oli joutunut lopettamaan uransa pitkän sairaus- ja vammakierteen vuoksi. Viimeisen kilpailunsa hän juoksi kesällä 2012. Tai niin hän silloin kuvitteli.
Mahdottomasta tuli kuitenkin mahdollista, ja nyt Korte on paitsi tehnyt SE:n myös lunastanut paikkansa yleisurheilun syksyllä järjestettäviin MM-kisoihin ja Tokion vuoden 2020 olympialaisiin.
– Tuntuu vaikealta ymmärtää sitä kaikkea. Suomen ennätystä en ole ihan vielä ihan käsittänytkään, Korte kertoi Urheiluhullut-ohjelmassa.
Vaikka tulokset ovat olleet hurjia, ei Korte koe tehneensä vielä mitään poikkeuksellista.
– Tuntuu, etten ole mitään ihmeellistä vielä juossut, ja ihmiset tulevat onnittelemaan. Haluan päästä kisoihin, ja tehdä siellä noita hyviä tuloksia, hän kertoi.
"Usein tulen treeneihin itkien”
Monille huippu-urheilijoille harjoitteleminen voi olla yllättävän vaikeaa. Määrän ja laadun suhde ei ole kaikille selvää. Korte kertoo oppineensa vihdoin harjoittelemaan oikein valmentajansa Rafael Blanquerin johdolla.
– Minulla on tosin vielä sellainen ongelma, että teen kaikki harjoitteet, vaikka joskus ei pitäisikään. Minulla voi olla mikä paikka tahansa niin kipeä, että hyvä kun jalka nousee, ja silti teen sen treenin.
Korte on tottunut kipuun. Hän on jo aiemmin kertonut avoimesti tuskaisista sairauksistaan, vammoistaan ja onnettomuuksistaan. Vaikka isoimmat vaikeudet ovat jo takana päin, ei aituri vieläkään pääse treenaamaan ehjänä ja ilman kipuja.
– Usein tulen treeneihin itkien, ja sanon valmentajalle, etten pysty tekemään mitään. Silloin valmentaja sanoo, että ei sinun tarvitse tehdä. Silti teen ne harjoitteet. Se on ehkä sellainen juttu, mitä pitäisi vielä oppia vähän enemmän.
Urheiluhulluissa Korte kertoi yksityiskohtaisesti harjoittelustaan, joka on tuottanut kovia tuloksia hämmentävän nopeasti.
– Kimmoisuus on iso juttu, jota en ollut harjoitellut oikeastaan koskaan aiemmin. Nilkkojen käyttö. Ja nopea voima. Olen aikaisemmin tehnyt paljon hidasta voimaa, todella paljon. Ja sen kun valmentaja näki ja tiesi, niin sitä hidasta voimaa ei tarvitse harjoitella enää ollenkaan.
Aitajuoksun tekniikka ei ole koskaan tuottanut Kortteelle suurempia vaikeuksia. Hän on tiennyt jo teini-ikäisestä lähtien, että tämä laji soveltuu hänelle täydellisesti.
– Tekniikka on ollut aina minulle helppo juttu. Jos minulle sanotaan, että pitää muuttaa jotain, niin pystyn sen muuttamaan. Aitajuoksu on aina tullut minulle luonnostaan. 14-vuotiaana olin juossut vain muutaman kerran aitoja, ja silloin juoksin hallissa 14-vuotiaiden Suomen ennätyksen. Ajattelin, että ehkä tämä on minun juttuni, kun se tuli niin helposti.
Täysillä ja kovaa
Kortteen mukaan kaikki eivät Suomessa tunnu ymmärtävän huippu-urheilun vaatimuksia harjoittelun laadussa ja kovuudessa.
– Suomessa keskitytään tosi paljon kaikkiin tosi pieniin asioihin, ja tehdään kaikkea ylimääräistä. Minulla kaikki treenit, joita valmentajani johdolla teen, ovat todella yksinkertaisia. Ne ovat varmasti kaikille tuttuja juttuja, mutta emme tee mitään ylimääräistä.
Korte kertoo konkreettisen esimerkin.
– Palauttavat määräintervallit on Suomessa tosi yleinen juttu. En edes välttämättä tiedä, mitä se tarkoittaa. Valmentajani katseli niitä, ja sanoi, että nuohan ovat meidän loppuverryttely. Suomessa tehdään tosi paljon ylimääräistä ja helppoa.
Kortteen kaikki harjoitteet ovat suhteellisen lyhyitä, mutta ne tehdään aina täysillä ja kovaa.
– Helppoja treenejä ei ole oikeastaan ollenkaan. Ei pelätä sitä kovaa harjoittelua.
Korte on päässyt huipputuloksiin vain ottamalla riskejä harjoittelussa. Aituri on kärsinyt koko kevään takareisivammasta, mutta on siitä huolimatta treenannut kovaa.
– Jos haluan juosta kovaa, niin on pakko ottaa riskejä ja treenata. Ei me voida katsoa, että miten pärjää, jos ei treenaa kovaa.
Pelätäänkö Suomessa kovaa harjoittelua?
– Minun mielestäni pelätään. Se, mitä olen nähnyt ja aikaisemmin täällä treenannut, niin kyllä täällä pelätään kovaa harjoittelua. Pelätään sitä, että epäonnistutaan ja tulee vammoja. Mutta valmentajani mielipide tästä on, että jos ei tule niitä vammoja, niin sitten ei ole treenannutkaan.
Annimari Korte ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Pekka Holopainen keskustelivat laajasti Kortteen urasta ja huippu-urheilun moninaisista vaatimuksista Urheiluhullut-ohjelmassa. Kuuntele lähetys kokonaisuudessaan Yle Areenasta. Urheiluhullut kuullaan joka maanantai suorana lähetyksenä Radio Suomessa kello 18.05.
Lue myös: