Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Taas on se aika vuodesta, kun uudet lapset aloittavat matkansa opintiellä.
Ympäri Suomea heitetään lähiaikoina koulureput ensi kertaa selkään, laitetaan kengät jalkaan ja aletaan lampsia kohti ensimmäistä koulupäivää. Ekaluokkalaisia aloittaa noin 60 000.
Suomi on kuitenkin suuri ja moninainen maa. Meillä on paikallisia eroja, valtaviakin.
Siinä missä Espoon Kauklahdessa 5–8-vuotiaita on 2017 tilastojen perusteella noin 700, ottaa Etelä-Lapissa Posion Anetjärvellä ensiaskeliaan koulumaailmassa vain yksi. Hänen lähin koulunsa on 40 kilometrin päässä.
Anetjärven postinumeroalueella asuu vain noin 140 ihmistä, eli 5–8-vuotiaita on alle prosentti. Kauklahdessa samanikäisiä on lähes kahdeksan prosenttia.
Posiolla on viimeisen vuosikymmenen aikana lakkautettu useampia peruskouluja. Mitä nämä alueelliset erot tarkoittavat koulujen kannalta koko maassa?
Yle on tuottanut interaktiivisen kartan, joka näyttää lähellä kouluikää olevien lasten määrän ympäri Suomea.
Kartta perustuu Tilastokeskuksen dataan 3–6-vuotiaista kunnittain vuonna 2017. Vuonna 2019 he ovat 5–8-vuotiaita, eli pian koulun aloittavia tai koulun juuri aloittaneita.
Katso alla olevasta kartasta, mikä on tilanne sinun postinumeroalueellasi, tai klikkaa halutessasi mitä tahansa Suomen kolkkaa. Kartalla voi kestää hetki latautua.
Suomalaisten 3–6-vuotiaiden määrä laski vuodesta 2013 vuoteen 2017 mennessä yli 4 000 lapsella.
Suurin absoluuttinen lasku 3–6-vuotiaissa yksittäisellä postinumeroalueella, jolla asuu vähintään 100 ihmistä, on koettu Kirkkonummella.
02400-alueella koulutaipaleen lähivuosina aloittaneiden ja aloittavien määrä laski vuosien 2013 ja 2017 välillä 130 lapsella. 2013 heitä oli 673, kun vuonna 2017 lapsia oli enää 543.
Gesterbyn koulu, jossa on luokat 1–6, sijaitsee juuri tällä postinumeroalueella. Se on yksi kaksikielisen kunnan suomenkielisistä kouluista.
Koulun rehtori, pitkäaikainen kuntapäättäjä ja valtion tason poliitikko Raija Vahasalo on yllättynyt tilastoista.
Vahasalo naurahtaa, kun hänelle kertoo, että Kirkkonummen 02400 ja Vantaan Korson postinumeroalue olivat paikat, joissa 3–6-vuotiaiden määrä on pudonnut määrällisesti eniten.
– Oltiinko me Korsoa huonompia?
Keskustelu vakavoituu. Vahasalo ei kyseenalaista lukujen todenperäisyyttä, mutta ihmettelee niitä kuitenkin. Heidän koulussaan pudotus ei nimittäin ole ollut nähtävissä millään tavalla.
– Koulumme oppilasmäärä ei ole pudonnut, ja kun katson pari vuotta eteenpäin, ei muutosta näyttäisi olevan lähitulevaisuudessa tulossa. Meillä oikeastaan kasvaa opettajien määrä, heitä on nyt syksystä alkaen enemmän kuin aikaisemmin, Vahasalo sanoo.
Kunnassa on tehty investointeja myös koulurakennuksiin. Gesterbyn koulu on tällä hetkellä väistötiloissa odottamassa uutta opinahjoa.
Lama lakkautti koulut
Opetushallituksen asiakkuusjohtaja Jorma Kauppinen perehtyi Ylen keräämään dataan. Se kertoo hänen mielestään selvästä ja tutusta kansallisen tason rakennemuutoksesta. Perheellinen väki muuttaa maaseudulta suurempiin kasvukeskuksiin.
– Suomi jakautuu selvästi alueisiin, joissa väki vähenee, ja joissa se kasvaa. Tämä heijastuu tietysti myös lasten määrään.
Myös pienenevät ikäluokat ja laskeva syntyvyys vaikuttaa muuttoliikkeen rinnalla siten, että monet asuinalueet ja kunnat supistuvat ja elinvoima heikkenee.
Ylen koostamassa kartassa on nähtävissä selkeä ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Lapissa kasvaa vähän kouluikäisiä lapsia, kun taas suuret kasvukeskukset, Pohjanmaa ja länsirannikko ylipäätään ovat huomattavasti vehreämpiä väritykseltään.
Millaisilla resursseilla on järkevää järjestää opetusta esimerkiksi pienessä kylässä, jossa asuu vain muutama lapsi?
Jorma Kauppinen, Opetushallitus
Helsingin yliopiston mukaan Suomessa lakkautettiin 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2017 yhteensä noin 1 600 peruskoulua. Syitä olivat laman synnyttämät kuntien talousongelmat ja kunnissa lisääntynyt vapaus päättää omien koulujensa asioista.
Vuoden 2018 lopussa peruskouluja oli Tilastokeskuksen mukaan toiminnassa 2 234.
– On selvää, että pienenevät ikäluokat vaikuttavat kuntien elinvoimaan. Kunta ylläpitää perusopetusta ja se on sen velvollisuus. Koulujen lakkauttaminen on johtunut siitä, että kuntien eri alueilla on eri määrä ihmisiä.
– Millaisilla resursseilla on järkevää järjestää opetusta esimerkiksi pienessä kylässä, jossa asuu vain muutama lapsi? Kauppinen pohtii.
Pieniä kouluja lakkautetaan ja perusopetus keskittyy suurempiin opinahjoihin. Kunnissa selvitetään, mitkä keskukset ovat tarpeeksi vahvoja ylläpitämään kouluja. Joissain kunnissa kouluja on vain yksi.
Trendi on se, että ikäluokat pienenevät ja ihmiset lähtevät maaseudulta. Johtaako tämä jo kymmenen vuoden aikajänteellä siihen, että kouluja tullaan lakkauttamaan rajustikin ympäri maata?
Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ei ota kantaa siihen, kuinka paljon kouluja tulee tätä tahtia katoamaan, mutta toteaa, että lapsien väheneminen tulee väistämättä vaikuttamaan Suomen kouluverkkoon.
Päivärinnan mielestä koulujen lakkauttamiset ovat uhkaamassa koko maata, eivät vain tiettyjä alueita.
– Isoissa kasvukeskuksissa voidaan ajatella, ettei suuria muutoksia ole tulossa, mutta kyllä niissäkin syntyvyys laskee. Maassa- ja maahanmuutto kompensoi kuitenkin sitä, Päivärinta sanoo.
Kunnat seuraavat hyvin tarkkaan kunnan syntyvyyttä ja niihin muuttavia lapsia. Näin jo ennen koulun alkua on tiedossa, millainen ikäluokka on tulossa.
Näin kunnat varautuvat lapsikatoon
Opetushallituksen Jorma Kauppinen ei halua maalailla pelkkiä piruja seinille. Tilastot ja kartta osoittavat sen, että ympäri Suomea löytyy alueita, joissa on enemmän syntyvyyttä.
– Sitä selittää paikoin kulttuuriset syyt. Pohjanmaalla uskonnolliset tekijät vaikuttavat tietyillä alueilla ja perheet ovat suurempia.
Keinoja kouluverkon ylläpitoon on useampia.
– Kouluverkon osalta joudutaan tekemään paikallisia ratkaisuja, ja jos lapsien määrä voimakkaasti vähenee, kuntien välinen koulutuspoliittinen yhteistyö tulee varmasti lisääntymään. Ja mitä tapahtuu kuntarakenteelle? Voi olla, että sitten kuntia taas yhdistyy, Kauppinen sanoo.
Kuntaliiton Terhi Päivärinta mainitsee kouluverkon ylläpidon keinoiksi muun muassa yhtenäiskoulujen muodostamisen. Myös hän näkee mahdolliseksi sen, että kuntia tulee tulevaisuudessa yhdistymään koulutuspolitiikan järjestämiseksi.
– On jo nyt järkevää yhteistyötä kuntien kesken. Jos kunnassa on pitkät välimatkat, kaikille ei ole mahdollista käydä samassa koulussa. Jos naapurikunnan koulu on lähempänä, voidaan tehdä niin, että lapset käyvät siellä.
Kauppisen mukaan on mielenkiintoista, kuinka saman kasvukeskuksen eri postinumeroalueilla on selvästi erilaisia tilanteita. Kyseessä on kuntien päättäjille merkittävä tilanne.
– Vanha totuus on, että kun rakennetaan uusi asuinalue, asuu siellä ensimmäisinä vuosina paljon lapsia ja lapsiperheitä. Sitten lapset kasvavat ja muuttavat pois, ja jos normaalia väestökiertoa ei tapahdu, vähenee koulujen tarve, hän sanoo.
– Kaikki kasvukunnan osat eivät välttämättä kasva, vaan tietyt osat kasvavat. Koulutilojen suunnittelu ja niiden käyttö sekä palveluiden kohdentaminen aiheuttavat oman haasteensa.
Valehtelevatko tilastot?
Kirkkonummelle on Raija Vahasalon mukaan vahvaa muuttoliikettä, kiitos sijainnin pääkaupunkiseudun kupeessa.
Vaikka syntyvyys tulevaisuudessa vaikuttaisi laskevan entisestään, ei kunnassa olla kovin huolissaan. Kirkkonummen väkiluku on ollut kasvussa jo pitkään, ja se onkin käytännössä tuplaantunut vuodesta 1980.
– Kesän aikana on tullut paljon kyselyitä vanhemmilta, jotka ovat kertoneet muuttavansa lähialueille ja hakevat lapsilleen koulupaikkaa, Vahasalo sanoo.
Lasten määrä on kuitenkin pienentynyt, tilastot eivät valehtele. Kirkkonummella myös Veikkolan postinumeroalueella tutkitun ikäisiä lapsia on lähes sata vähemmän.
Jos kunnassa on pitkät välimatkat, kaikille ei ole mahdollista käydä samassa koulussa. Jos naapurikunnan koulu on lähempänä, voidaan tehdä niin, että lapset käyvät siellä.
Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto
Vahasalon mukaan Suomen mittakaavassa isohkon 40 000 asukkaan Kirkkonummella "vahinko" jakautuu useampien koulujen kesken, eikä siksi tunnu tai näy arjessa. Lisäksi Gesterbyn koulun kielikylpymahdollisuus houkuttelee oppilaita ympäri kuntaa.
Kirkkonummella on yhteensä 15 koulua, joista neljä ruotsinkielisiä ja yksi erityiskoulu.
Gesterbyn koulun kanssa samalla postinumeroalueella sijaitsee neljä muutakin koulua.
Kuntaliiton Terhi Päivärinta ei ole tutustunut Kirkkonummen tilanteeseen tarkemmin, mutta epäilee paikkakunnalle muuttavan väestön sisältävän nuoria lapsia vain sen verran, ettei se kompensoi alentunutta syntyvyyttä.
– Myös eläkkeellä oleva ja muu vanhempi väki liikkuu kasvukeskuksiin ikääntyessään, Päivärinta toteaa.
Voisiko lasten määrän putoamisen tuntumattomuus johtua ehkä siitä, että Kirkkonummella olisi kymmenen vuoden sisään lakkautettu opinahjoja?
Raija Vahasalo sanoo, että ei. Kunnassa ei hänen mukaansa ole viime vuosina lakkautettu kuin pieniä ruotsinkielisiä kouluja.
Kunta kuitenkin seuraa tarkkaan väestötilastoja, erityisesti syntyvyyttä. Niiden pohjalta tehdään suunnitelmia, mutta usein käy niin, etteivät ennusteet vastaa todellisuutta.
– Tilastojakin on erilaisia, toiset ennustavat toisenlaisia lukuja kuin toiset.
Lue lisää: